Säätykierto! Tekstiviestien ja salarakkaitten mediakulttuurin kihelmöivä ydin! Ikiaikainen naisten toivo: sinullekin voisi käydä näin! Raamatun muinaisuudesta uudempien aikojen kirjallisuuteen, näytelmiin ja oopperoihin, jopa satuihin asti ulottuva unelmien pulppuava lähde!
Ja aina on kysymys nuoresta naisesta. Niissä harvoissa tarinoiden tapauksissa, joissa alaluokkainen mies on onnistunut kohoamaan reittä myöten, tulos on tulvillaan satiiria, farssia, surkuhupaisuutta. Ja vankkaa opetusta: älä tavoittele korkeuksia joihin et ole arvollinen. Ellei sitten prinsessa ole ehdoin tahdoin halunnut naida sikopaimenta, jolla tietysti on ollut korvaavan kokoisia muita ansioita. Sukupuolten välillä ei ole asenteitten symmetriaa.
Kristiina-instituutin tutkijoiden ei ole tällä kertaa tarvis repiä akateemista revaansa! Koko kirjoitettu historia kertoo yhtäpitävästi, että nainenhan tässä tapahtumia hallitsee. Ja biologi saattaa nyökkäillä: sisäsiittoisuuden torjuminen saattaa olla geneettisesti hyvin hyödyllistä – ja se on naaraan vastuulla!
Törmäsin tähän asetelmaan tutkiessani Gripenbergien aatelissuvun sääksmäkiläistä Voipaalan haaraa. Voipaalan kartanossa syntyi, eli, tai sieltä polveutui 1800-luvun alussa joukko maamme sivistyshistorian merkittävimpiä miehiä ja naisia. He vaikuttivat ratkaisevasti modernin koululaitoksen, modernin maanviljelysopetuksen, Suomen markan ja vuoden 1863 valtiopäivien aikaan saamiseen, ja olipa heidän joukossaan maan ensimmäinen kansainvälinen laulajatarkuuluisuuskin.
Sebastian Gripenberg oli ensin nainut serkkunsa Beata Charlottan, joka synnytti hänelle kahdeksan lasta, mutta kuoli jo 39-vuotiaana. Lapsista viisi kuoli pieninä, kaksi tytärtä eli ikänsä naimattomina, ja vain yksi ”pääsi” naimisiin.
Kolme vuotta ennen Beatan kuolemaa oli Voipaalaan tullut piiaksi 17-vuotias Maria Lovisa Öhrnberg, satulasepän tytär, joka sitten 24-vuotiaana paukahtikin paksuksi. Hän synnytti Johannes-nimisen pojan 17.2.1842. Mutta kirkonkirjoihin oli ennätetty merkitä päivää aikaisemmaksi avioliitto hänen ja 23 vuotta vanhemman, leskeytyneen kartanonherra Sebastianin välillä.
Noista kylmistä virallisista päiväyksistä voi lukea paljon. Sebastian oli jo käytännössä siirtynyt perustamansa Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi, ja piian raskauden täytyi olla hänelle yllätys. Saiko hän tiedon asiasta Mustialaan viime hetkessä, vai merkitsikö kirkkoherra herrasmiesmäisesti avioliiton solmituksi ennen lapsen syntymää?
Oli miten oli, mutta tästä avioliitosta syntyi peräti yhdeksän lasta. Kaikki elivät aikuisiksi, ja kukin löysi merkittävän aseman modernisoituvassa Suomessa. Oli senaattoreita, valtioneuvoksia ja kirjailijoita, oli arkkitehtia, sotilasta ja naisasianaista. Ja kun isä Sebastian korotettiin suurista kansallisista ansioistaan vapaaherralliseen arvoon, satulasepän tyttärestä tuli vapaaherratar.
Sebastian Gripenbergin elämä olisi sinänsäkin romaanin tai elokuvan aihe. Mutta kun siihen liittyy näin puhkiromanttinen rakkaustarina, luulisi että kirjailijat ja ohjaajat olisivat jo kauan sitten rynnänneet riemusta kiljuen aiheen kimppuun.
Ehkäpä esteenä on ollut yhäkin menestyvää sukua kohtaan osoitettu hienotunteisuus. Ja saattoihan olla niinkin, että epäsäätyisestä avioliitosta ei muinoin kehdattu melskata, vaikka meinattiinkin. Ajat ja arvot ovat kuitenkin jo muuttuneet. Taiteilijat, tässä teille esikuvallisen hieno aihe!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti