Tämän kuvan otti isoisäni Walter Rydman vuonna 1902 Tyrvään asemalta. Skannasin sen lasinegatiivilta, jonka rispaantuneet reunat jätin näkyviin. Ne kertovat ensinnäkin negatiivin iästä ja teknisestä laadusta, ja muodostavat sitten kuvalle myöskin esteettisen kehyksen.
Virkamiessuku liikkui erityisen paljon, myös sen naimattomiksi jääneet naiset, jotka sinkoilivat vierailuille kirjeistä, korteista ja muista dokumenteista päätellen kaiken aikaa Helsingissä, Turussa, ja sitten myös Porissa ja Nokialla. Suvun keskuspaikka vielä 1902 oli Ruotsilan kartano Kiikassa, ja lähisukua oli Tyrväässä mm. Vännin suurtilalla, Jaatsin talossa ja pappilassa. Rautatie oli luonnollisin ja nopein tapa liikkua. Ruotsilassa oli Porin radan seisake, jota käytettiin tarvittaessa. Muun muassa Ruotsilassa pidettyihin juhliin saavuttiin hevosten ohella myös junalla.
Tyrvään asema oli keskeinen, jos matka oli Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle. Kaunis veturi on Sk2 "Pikku-Rusko", jonka huippunopeus oli n. 60 km/t. Matka Tyrväästä Helsinkiin kesti noin 5 - 6 tuntia, kun jouduttiin kiertämään Tampereen kautta, ja matkalla oli pysähdyksiä riittämiin. Veturia n:o 362 ei enää ole, mutta saman sarjan vetureita on museoissa muutamia.
En ole aivan varma, onko etualan virkamies itse asemapäällikkö, vaiko vain junanlähettäjä. Hänen takanaan on nimittäin tulossa täymustiin pukeutunut nappiherra, joka vaikuttaa paljon arvovaltaisemmalta. Laiturilla odottaa huivipäinen rahvaannainen tavarakärrynsä kanssa, sekä rennon muodikkaasti seisova nuori säätyläisnainen, jota epäilen isoisäni 25-vuotiaaksi isoksisiskoksi. Miehenä olen tietysti kiinnittänyt huomiota hänen sutjakkaan vartaloonsa, jota hame ja puku eivät suinkaan peitä, ennemminkin korostavat.
Vanhan Tyrvään historioitsijat voinevat selvittää virkamiesten todennäköiset henkilöllisyydet. Aseman rakennuksista näkyy vain muutama. Niitä tuskin on ollut olemassa enää pitkiin aikoihin.
Etualan virkamies voi nimikkeeltään olla asemapäällikkö, junanlähettäjä tai vaikkapa kirjuri. Hän kuitenkin toimii junanlähettäjänä, minkä voi päätellä tyypillisestä tuon ajan junanlähettäjän asennosta: kuin kivipatsas. Junanlähettäjänä saattoi toimia varsin monikin virkamies, ei siis välttämättä ainoastaan ko. virkanimikkeellä varustettu, kunhan asemasillalla ei ollut kuin yksi junanlähettäjän tehtävää suorittanut henkilö. Myöhemmin tämä henkilö saikin tunnisteekseen punaisen virkalakin. Ja sitäkin saattoi siis kantaa milloin asemapäällikkö, varsinainen junanlähettäjä tai tuo em. kirjuri. - Taaempi virkaherra lienee junan konduktööri.
VastaaPoistaKyseessä on todella "Pikku-Rusko", mutta vuoteen 1942 asti kulki tämä silloin Sk2:ksi uudelleenkastettu veturityyppi mallisarjana G9. Ao. veturi oli vuonna 1902 todella uusi, jonka kuvastakin huomaa.
VastaaPoistaKuva on todella hieno! Pyytäisinkin lupaa saada käyttää sitä pienessä sukukirjasessa - lähdemerkinnöin toki. Kirjasessa vaarini kertoo mm isänsä ensimmäisestä junamatkasta n. 1895 Tyrvään asemalta "kappelikirkon" asemalle.
VastaaPoistaToki voit käyttää kuvaa lähdemerkinnöin. Copyright Kari Rydmanin arkisto.
VastaaPoista