Alati ajan tasalla oleva Ajankohtainen kakkonen repäisi viimeisetkin verhot suuren salaisuuden edestä! Wagner oli melkein natsi ja Hitlerin lempisäveltäjä! Wagner haukkui kerran juutalaiset! Wagner oli saksalainen!
Yleissivistykseltään vajavainen kohutoimittaja listasi varmuuden vuoksi mukaan vielä Sibeliuksenkin. Epäillään nimittäin myös Sibeliuksen olleen saksalaismyönteinen kuten Wagner! Toimittaja oli tehnyt kotiläksynsä huonosti. Hän ei osannut kertoa että Wagner muhi ystävänsä vaimon kanssa! Ja pahin tulee nyt: Wagner vastusti eläinkokeita ja julkaisi 1879 pamfletinkin vivisektiota vastaan!
Ja Sibelius oli juoppo ja tuhlari nuorena!
Tällaisen rosvon ja perkeleen oopperoita esitetään täälläkin kaikesta huolimatta, ja Turusta ajoi Tampereelle kokonainen Wagner-bussikin täynnä harhaanjohdettuja ja (kuten vihjattiin) uusnatseja! Kyllä jonkun pitäisi nyt tehdä jotain! Wagner-seurat pitää lakkauttaa rasismilakien vuoksi välittömästi!
Sitä paitsi Wagnerin piisit kestävät tuhottoman pitkään, ja niiden esittäminen maksaa kansalaisilta ryövättyjä verorahoja. Ei sellaista verovarojen haaskausta eikä sellaista loputonta hoilotusta siedä kukaan juuri katuojasta noussut ja häthätää lukemaan oppinut toimittajakaan!
Näin saman pätkän. Olin aivan äimän käkenä. Itse en oikein jaksa Wagnerin musiikkia, en osaa sanoa mikä siinä mättää - tietty sävelten pituus tai joku - mutta en ole koskaan pystynyt ymmärtämään miten musiikki itsessään voisi olla jotenkin päivänpoliittista ja kantaa mukanaan poliitikkojen syntejä.
VastaaPoistaEi Wagnerin antisemitismi, jos sellaista on ollut, mitenkään ilmene itse musiikissa. Ihan varmasti Wagnerillakin on ollut säveltäessäänkin ihan muut "jujut" mielessä.
Politiikkaa yritetään tehdä mitä ihmeellisimmillä keinoilla. Parhaita tapoja on käyttää tietämättömyyttä hyväksi ja demonisoida tai vihjaillen saattaa epäilyksenalaiseksi joku.
VastaaPoistaSaattaa olla että juuri se joka sinua Wagnerissa vaivaa, ihastuttaa minua. Mutta ne ovat makuasioita. Sivistymättömyyttä on sen sijaan tuollainen toimittajien jätteidentonginta. Jos Hitler ratsasti Wagnerin ruumiilla, toimittaja ratsasti molempien ruumiilla. Ja politiikkaa tekivät molemmat.
- Mutta Inter voitti!
Mitähän tuohon nyt voisi sanoa.
VastaaPoistaJo muinaiset skolastikot 1100-luvulla tunsivat yleisimmät virhepäätelmät ja osasivat nimetä ne.
Ainakin "on syytä epäillä"... ;-)
VastaaPoistaOlet siis ilmeisesti Hitlerin henkilökohtainen ystävä kuten Wagnerkin oli!
VastaaPoistaKiistän jyrkästi! Mokomakin kasvissyöjä!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNämä ovat tietenkin todella vaikeita kysymyksiä - kukapa meistä ei olisi tuntenut vaikeuksia suhtautua ihailemansa ajattelijan tai taiteilijan teoksiin, kuultuaan hänen henkilökohtaisen elämänsä kiemuroista tai poliittisesta suuntautumisestaan. Suuretkin ihmiset ovat ihmisiä, ja näin ollen erehtyväisiä. Tietyssä mielessä jopa erehtyväisempiä, sillä heillä on kykyä kyseenalaistaa kunkin ajan yleisiä moraalikäsityksiä, mikä on useiden henkilöiden kohdalla johtanut traagisiin tuloksiin.
VastaaPoistaWagner-Nietzsche-Hitler-triangeli on mielenkiintoinen. Nuori Nietzsche ihaili silmittömästi Wagnerin, mutta kielsi tämän jälkeen hänet esimerkiksi antisemitismin vuoksi. Kuitenkin nämä ristiriitaiset henkilöt on molemmat yhdistetty Hitleriin. Miten he voisivat olla tästä itse vastuussa!? Yleinen logiikka tuntuu tosiaan kulkevan rataa: Hitlerillä oli Nietzschen teoksia hyllyssään -> Hitler oli natsi -> siispä Nietzsche oli natsi. Ja sama koskien Wagneria.
Jaakko Mikkola,
VastaaPoistahyvin kirjoitettu! Näinhän se vulgäärilogiikka menee. Mutta minua silti kiinnostaisi tietää enemmän tällaisten toimittajien motiiveista. Helppoahan se on toistella angloamerikkalaista propagandaa, sen dominoivuuden vuoksi sitä on ikäänkuin turvassa. Mutta onko taustalla jonkinlaista herravihaa, mikä usein selittää myös oopperavihan? Jotain vielä selvemmin poliittista? Vai yksinkertaisesti eläytyminen tämän päivän yleiseen mediailmapiiriin, jossa suuruuksien kaatamisesta tulee automaattisesti arvostusta ja asemia? Tiedän, että lukemattomat toimittajat kadehtivat Ervastia ja uneksivat joskus tekevänsä samanmoisen tempun: kaataa pääministeri, ja mieluiten kokonainen hallitus. Jos tällaiset toiveet ovat samoilla henkilöillä muuttumattomia, olipa vallassa sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen hallitus, heillä ei ehkä lole suoranaista puoluepoliittista agendaa. Mutta aivan varmasti silti herravihaa. Ja kateutta sivistystä kohtaan, joka heidän kannaltaan saattaa olla sama asia.
Kyllä, olen kanssasi samaa mieltä. Tuo juttuhan oli monilta osiltaan käsittämätön, ja en nyt viitsi ääneen lausua minkälaiseen journalismiin se yhdistyy. Tässä oli jälleen toimittaja oman rajallisen sivistyksensä turvin lähtenyt kaatamaan kuvia.
VastaaPoistaYksi avainkysymys on tietenkin, pitääkö meidän arvottaa taideteoksia tekijälähtöisesti. Avoimen juutalaisvastaisia ja esimerkiksi naisvihamielisiä taiteilijoita on koko länsimainen kaanon väärällään. Kukaan ei ole käsittääkseni vaatinut esimerkiksi Shakespearen Venetsialaisen kauppiaan kohdalla kirjaroviota sytytettäväksi. Eli (hieman karrikoiden), mikä olisi sensuuriviranomainen tai propagandaministeriö, joka määrittelisi poliittisesti korrektin taiteen kaanonin, ja yhteyden, jossa sitä saa esittää?
Toimittaja ei näe metsää puilta - hän selvästi rivien välistä esittää jonkinlaista kirja- ja taidesensuuria maassa, jossa Hitlerin Mein Kampf on avoimesti lainattavissa kirjastoista. Eli mitä ihmettä hän tällä kaikella halusi sanoa!? Se jäi minulle epäselväksi. Vaikka taiteilijasta paljastuisi puolia, jotka ovat moraalitajumme vastaisia, tästä vasta alkaa vaikea filosofinen keskustelu siitä, mitä se merkitsee suhteessamme hänen taiteeseensa. Suomalainen oopperayleisö osaa oikein hyvin suodattaa ja arvioida vastaanottamaansa teosta - on suorastaan huvittava ajatus, että he nielisivät pureskelematta esimerkiksi siinä esitetyt sukupuoliroolit ja rotukäsitykset.
Mukavaa kevättä!
Kiitos Jaakko!
VastaaPoistaJos olisimme johdonmukaisia taannehtivassa moralismissamme meidän olisi hylättävä lähes kaikki menneisyyden taide, kirjallisuus ja arkkitehtuuri. Niistä talkoista tulisi tuhat kertaa hurjemmat kuin natsien "Entartete Kunst" -näyttelyt ja kirjaroviot...
Lisänä keskusteluun vielä tämä: olipa Wagner juutalaisista mitä mieltä tahansa niin ei häntä tuntunut häiritsevän se, että ensimmäisen Parsifalin Bayreuthissa johti juutalainen Levi. Taisipa laulajienkin joukossa olla joitakin. Entä miksi eräät viime vuosisadan alkupuolen hienoimmat Wagner-laulajat ja orkesterinjohtajat olivat juutalaisia? Samoin juutalainen Barenboim on yksi tämän hetken hienoimmista Wagner-tulkeista ja on ilmeisen tietoisesti halunnut tuoda Wagnerin musiikkia esiin orkesterinsa kanssa Israelissa. Luulisi että heidän olisi pitänyt systemaattisesti kieltäytyä olemasta tekemisissä tuollaisen "hirviömusiikin" kanssa. Ei voi muuta kuin ihmetellä mitä ihmettä toimittaja tuolla ohjelmallaan halusi tuoda esiin paitsi oman kulttuurittomuutensa ja sivistymättömyytensä.
VastaaPoistaSalla Paajanen puhui 16.3.2010 TV2:ssa W-jakson alussa:
VastaaPoista"Jos ooppera ottaa ohjelmistoon Hitlerin lempisäveltäjän teoksen, kulttuuripiireissä puhutaan taatusti muustakin kuin itse musiikista." Oliko tämä lause totta?
Oikeampaa olisi ollut sanoa:
"Jos ooppera ottaa ohjelmistoon...mediassa nostetaan esille Wagnerin antisemitismi."
Toimittajien tehtävänä on lietsoa keskustelua ja liikettä päästelemällä suustaan puolitotuuksia ja yksinkertaistuksia. Siten saa ihmiset liikkeelle.
Mikä onkaan mukavampaa kuin vahvistaa vallalla olevia ennakkoluuloja.
Tämän ohjelman anti oli: "Wagner oli fashisti, natsi ja antisemiitti, samoin kaikki hänen kannattajansa. Mutta Sibelius oli puti-puhto sauna-suomalainen vailla minkäänlaista nationalismia."
Sibeliuksen rinnalle olisi voinut laittaa aivan hyvin Yrjö Kilpisen, mutta se olisi ollut epädramaattista, koska Kilpinen vähemmän tunnettuna säveltäjänä ei herätä sellaisia kansallisia väristyksiä ja pullistuksia kuin Sibelius Finlandioineen.
Pakko tähän on vielä sanoa, että Vihisen lauseet Wagnerin antisemitismistä olivat nekin melkolailla yksinkertaistettuja. Ehkä aivan tarkoituksella?
Tämä iankaikkinen Wagner-Hitler-suhteella hekumointi alkaa vähitellen ottaa minua pattiin.