Radiosta tuli katkelma Wagnerin Ring-tetralogian kolmannesta oopperasta Siegfried. Sen kolmannen näytöksen kolmannessa kohtauksessa Siegfried on herättänyt valkyria Brünnhilden "ikiunesta", ja tämä ylistää aurinkoa uljaiden orkesterisointujen säestämänä: "Heil dir, Sonne! Heil dir, Licht!". Wagnerin huima orkesterinkäyttö on tässä pehmeimmillään ja kirkkaimmillaan, ja ehkä ei ole aivan sattumaa, että auringonvaloa edustaa hänellä orkesterin läpi tulviva C-duurisointu, aivan samoin kuin Haydnin Luomis-oratoriossa , kun Jumala sanoo: "Tulkoon valkeus!". Tässä on Bayreuthin esitystä vuodelta 1980, Brünnhildena Gwyneth Jones:
"Heil dir, Sonne!"
Katsellessani erilaisia tallenteita tästä kohtauksesta törmäsin myös versioon Brünnhilden viimeisistä hetkistä, jota en aikaisemmin ollut nähnyt. Kysymyksessä on vuonna 1955 tehty elämäkertaelokuva "Interrupted Melody" australialaislaulajattaresta Marjorie Lawrencesta, joka 1936 teki New Yorkissa historiaa ratsastamalla Götterdämmerungin loppukohtauksessa oikealla hevosella tuleen. Tässä elokuvassa Lawrencea esittää Eileen Farrellin lauluäänellä dubbattuna näyttelijätär Eleanor Parker. Koska elokuva herättää henkiin tuon kohtauksen, siinä näytetään välillä myös juhlapukuisia katsojia.
Brünnhilde ratsastaa tuleen
Kauan sitten kirjoitin Brünnhildestä ja antisankari Siegfriedistä (Minä ja Brünnhilde), joten ei siitä enempää. Tuolloin sanoin myös, että Wagnerin suuroopperat olisivat jo nykyään tehtävissä säveltäjän omien suunnitelmien mukaan, mutta aivan uuden taiteenlajin eli digitaalisen elokuvan avulla. Wagnerin valtavia visioita sopisi sen verran kunnioittaa, että ne kerrankin toteutettaisiin täydellisinä, eikä yritettäisi pönkittää ohjaajakulttia mitä ihmeellisimpien "uudenaikaisten" näyttämötemppujen avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti