Tämän vanhan kuvan alle amerikkalainen nimimerkki PJM sijoitti blogissaan Old Picture of the Day seuraavan tekstin:
Today's picture was taken in 1938 at the airport in Washington DC. The picture shows a group of passengers in front of an airplane. As people have noted earlier this week . . . look how nicely all the people are dressed. I don't understand how we have gotten to the point that so many people want to look "thuggy". When did it become desirable to look like a thug? I believe we sort of act like we dress . . . when we dress nice, we act nice. When we dress like thugs, we . . .
Aikaisemmassa postauksessaan PJM oli kiinnittänyt huomiota lentomatkustajien huononevaan käytökseen. Ennen koneissa matkusti herrasväkeä, nykyään joukossa on yhä enemmän hollituvasta karannutta sakkia.
When did it become desirable to look like thug, PJM kysyy. Vastaus löytyy ehkä sekä politiikasta että muodista. Miksi poliitikko kuten ministeri Arhinmäki haluaa pukeutua rönttösiin? Antaakseen viestin että hän on samaa porukkaa kuin potentiaalinen kannattajakuntansakin - vaikka ei olisikaan oikeasti sitä, laskelmoi vain. Samasta syystä maisteri Timo Soini kirjoittaa "ploki" eikä "blogi".
Eräässä kauan sitten lukemassani jutussa vertailtiin Englannin eri yhteiskuntaluokkien autoja ja vaatteita. Rönttösimmät vaatteet ja räjähtäneimmät autot oli ylimmällä luokalla. Ehkä heillä jonkinlainen sosiaalinen omatuntokin kolkutteli: ei haluttu ulkonäön avulla julistaa yläluokkaisuutta, kuten varsinkin keskiluokkaan kuuluvat nousukkaat tekevät. Jutussa tosin arveltiin, että yläluokka näin osoittaa olevansa niin rikas, että voi pukeutuakin mistään välittämättä. Tuohon en oikein usko. Yläluokka ei ensinnäkään ole kauttaaltaan upporikas, ja toiseksi nousukkaitten halveksunta perustuu suurelta osalta siihen että heidän levittämänsä signaalit ja todellinen käytöksensä ovat usein koomisessa ristiriidassa keskenään.
Myös sivistys koetaan luokkayhteiskunnassa häpeälliseksi, koska se erottaa hyvin selvästi toisistaan oppia saaneet ja saamattomat. Mutta yläluokkaiset ovat vähemmistönä, ja mitä levottomammaksi yhteiskunnat tulevat, mitä enemmän poliitikot ja populäärimedia mielistelevät enemmistöä, sen vihamielisemmin se suhtautuu vähemmistöihin.
Ehkäpä kehveliksi pukeutuminen ja kehvelin tavoin käyttäytyminen onkin itsesuojeluvaiston sanelemaa naamioitumista? Mene ja tiedä.
Theodore Dalrymple kiinnitti jossain kirjoituksessaan huomiota siihen, että kulttuuriset arvot siirtyvät nykyään alaluokalta yläluokalle. Ennen oli päinvastoin.
VastaaPoistaSe mikä tälle on syynä on kyllä lievästi mysteeri. Itse veikkaan ainakin yhdeksi syyksi sitä, että sellaiset instituutiot kuten yliopistot ja kirkko ovat antautuneet demokratialle sen sijaan, että ne ammentaisivat omasta hierarkisesta perinteestään.
Uusliberaalissa yhteiskunnassa raha on ainoa ihmisyyden mitta, ja silloin kaikelle on hinta mutta millekään ei ole arvoa.
VastaaPoistaYläluokka vierastaa liikaa opillista ja ammatillista pätemistä sen renessanssiajan ihanteen perusteella, että spesialisoitumisen katsotaan rajoittavan myös luonnetta. Siinä muuttuu ikäänkuin temppuja tekeväksi eläimeksi eikä vapaaksi herraksi.
VastaaPoistaTuo kuva on varmasti saanut 1930-luvun keski-ikäiset repimään hiuksiaan: kamalat renttumaiset pellepuvut! Makeillaan kuin mitkäkin gangsterit ja miehillä hiukset hapsottavat kuin rosvoilla tai hinttapuleilla, on aivan varma, että Japani ja Neuvostoliitto vievät maailman herruuden, koska länsi on nyt rappiolla, uskontoa ei voi ottaa ihmisestä ja kuilu katsoo takaisin, apua!
Ennen tietenkin puku oli tärkeämpi ja erottautuminen helpompaa, koska ei kravattihemmoillakaan ollut varaa hirveän moneen vaatekertaan. Siksi sen yhden ja saman piti sopia mahdollisimman moniin tilaisuuksiin ja kestää pitkään.
Kun pukuja ei kauheasti vaihdettu, niistä näki aika suoraan tulotason ja mieltymykset. Nykyään vaatteet ovat tuon ajan mittapuulla ilmaisia ja niskaan voi vetää suunnilleen mitä tahansa, missä ei vilustu.
Kunpa ymmärtäisin mistä tommi puhuu... Ilmeisesti hän haluaa ottaa etäisyyttä yläluokkaan ja ilmottautua rahvaan edustajaksi. Mutta en puhunut mitään uskonnosta enkä kuiluista. Tommi paljastaa itse pukeutumisen signaaliluonteen, ja unohtaa loppulauseessaan ilmeisen viiteryhmänsä: missäpä muualla pukeutuminen olisi signaaliluonteisempaa, tiukimmin määriteltyä ja väkivallankin uhan avulla säänneltyä, kuin nuorison parissa?
VastaaPoistaTommin kommentissa on hyvin todenperäisyyttä :) ei hänestä voi sanoa kuuluuko Aateliseen kantaan vai alakulttuuriin.
VastaaPoistaNykyajan kravattipuvun vaatekerran saa kumpikin luokka, mistä tahansa kirpputorilta Herratkin käyvät Pelastusarmeijassa.
Tosiasiassa luokkayhteiskunnan kuilu synnyttää
eriarvoisuutta jonka voi hädän tullen paikata kehveli pukeutumisella. Se taas osoittaa kuinka sisäisesti ja moraalisesti on rappeutunut yläluokka.
Pispalan harjun tontit oli muinoin punaisten työläisten hallussa. Sisällisodan kautta valkoiset anastivat itselleen tontit ja siittä alkoi yläluokan sosialistinen asuttaminen.
Kas, huomasivat ihanaisen järvimaiseman arvon ja korkeuserot "Päätä ylempänä"
Meni vähän aikaa että tajusin mikä kommentissani saattoi edes teoriassa olla epäselvää.
VastaaPoistaKun vaatteet ovat halpoja, ihmisillä on paljon vaatekertoja eri tarkoituksia varten, ja niiden signaaliarvo putoaa verrattuna tilanteeseen, missä vaatekertoja on yksi ja siitä näkee heti, joutuuko tyyppi hikoilemaan töissä ja jos ei, miten hyviin kankaisiin ja tarkkoihin leikkauksiin hänellä on varaa.
Kun asu ei enää käytännössä väkisin viestitä kantajansa asemaa, ei ole enää samanlaista motiivia panostaa ulkoasuun.
Aatelittomuuttani pahoittelen tietenkin syvästi.
Tuo uskontoasia oli (kuiluun katsomisineen ja ennustuksineen, että totalitaristiset maat murskaavat pian velton länsimaailman) lähinnä vinoilua Takkiraudan taipumukselle moraalipaniikkeihin nähdäkseni hyvin pinnallisista ja sukupolvien kokemuksen vääräksi osoittamista syistä. Ei oikein sopinut tähän(kään) yhteyteen ja vei sivuraiteille.