Lisää ehiöitä

Jatkan vielä näiden ehiöiden esittelyä. Yllä on isoisäni äidiltään saama kortti vuodelta 1917. Sen merkkikuvaa ei löydy enempää Suomen kuin Venäjänkään postimerkkien joukosta. Koska en tunne Venäjän ehiöitä, en osaa sanoa esiintyikö niiden joukossa tuota merkin muotoilua. Koska ehiön teksti on kokonaan venäjäksi, se on voitu myös painaa siellä. Toisaalta Venäjän malliset käyttömerkit joissa esiintyy penni/markka-arvo painettiin koko ajan (vuodesta 1901) Suomessa. Joku lukijoista saattaa tietää tämän filatelian osan asioista enemmän.

Mielenkiintoista Suomen ja Venäjän välien historiassa on se, että Suomen postimerkeissä oli alusta alkaen teksti ainoastaan suomeksi ja ruotsiksi, ja ne myös suunniteltiin Suomessa. Vuonna 1889 merkkikuvaa muutettiin hiukan, niin että siihen saatiin myös venäläinen teksti. Edellisessä postauksessa on kuva juuri tämän vuoden mallista. Mutta 1901 tuotiin Venäjän merkkien malli Suomeenkin, ja maan nimi ja ruotsinkieli katosivat kokonaan. Vain lyhenne PEN. jäi roomalaisesta kirjaimistosta jäljelle. Markka-arvoissa toki luki komeasti myös "1 MARKKA" ja "10 MARKKAA".

Seuraava kortti ei tosin ole ehiö, mutta murrosajan erikoisuutena muuten kiintoisa:
Tämä joulukortti on lähetetty jouluaatonaattona 1917, ja siinä ovat rinnakkain suuriruhtinaskunnan ja uuden valtion merkit. Hupaisa juttu. Venäjänvallan aikaiset merkit olivat voimassa aina toukokuun loppuun 1920 saakka, ja toisaalta Suomen uudet Eliel Saarisen suunnittelemat merkit julkaistiin jo ennen itsenäisyysjulistusta!

Sisällissodan ollessa käynnissä julkaisi valkoinen osapuoli maaliskuussa -18 niinsanotut Vaasan merkit, jotka löysivät tiensä myös ehiöihin. Tämä ehiö on lähetetty Harjun aseman postikonttorista Valkealassa Savon radan varrella:


Vaasalaiset merkit ovat hyvin lähellä Saarisen muotoilemia, ja ne piirsi Matti Visanti, kuvataiteilija ja arkkitehti. Seuraavassa kuvassa on monta erikoista asiaa yhdistettynä:
Kortti on ensinnäkin lähetetty 11.5.18 Hartolasta, sisällissodan vielä riehuessa idässä. Siinä on vaasalaiseen ehiöön liitetty Saarisen mallin postimerkki. Joku voisi nähdä asetelmassa jotain symbolistakin. Mutta huomatkaa molemmat postileimat! Niitäpä ei kaiken kiireen keskellä vielä ehditty muuttaa suomalaisiksi, vaan paikkakuntien nimet olivat yhä myös kyrillisillä kirjaimilla. Voisiko murrosaika tulla sen selvemmin kuvatuksi?

Matti Visannin arkkitehtipoika Markus peri isänsä toimiston, ja nai isäni pikkuserkun Irmeli Lindholmin, joka myös oli arkkitehti. Markus Visanti oli koko 1960-luvun myös Taideteollisen rehtori, ja sainpa kymmenen vuoden ajan toimia siellä hänen alaisenaan.