Tässä Jelly Roll Mortonin (1890? - 1941) klassinen kappale Fingerbreaker nuotitettuna. Minusta tämä sävellys on samaa tasoa kuin suurten pianosäveltäjien kuten Beethovenin, Chopinin tai Lisztin yksittäiset virtuoositeokset. Sen voisi epäilemättä kirjoittaa helpommallakin tavalla - nyt se on purettu mahdollisimman tarkoin, kaikkine rytmisine vapauksineen ja heilahteluineen. On viehättävää seurata, miten pääaihelma, kromaattinen ylöspäinen puolisävelaskelkulku kehittyy ja muuntuu ja hallitsee lähes koko musiikkia.
Koska tuo nuotti ei yrityksistäni huolimatta näy tässä asetelmassa kokonaan, lienee parasta käydä katsomassa se suoraan Youtubesta,
tästä.
Hieno. Minä olisin tosin pitänyt tuota enemmän ragina kuin jazzina, mutta olenkin täysi diletantti.
VastaaPoistaOli miten oli, jazzmusiikin alkuperässä afrikkalaisuudella lienee huomattavasti pienempi osuus kuin mitä yleensä ajatellaan. Monella varhaisella tuon musiikkityylin neworleansilaisella pioneerilla oli kreolitausta. He olivat siis kultuuriltaan pitkälti ranskalaisia mulatteja, joilla oli musiikissakin klassinen eurooppalainen koulutus. Kreoleihin Mortonkin kaiketi kuului.
Neworleansilainen kreoli hän oli, vanhempien ranskalaiset nimet hassusti amerikkalaisittai kirjoitettuina. Se mitä sanoit eurooppalaisesta vaikutuksesta pitänee paikkansa myös esimerkiksi negrospiritualien kohdalla. (Mitenkä tuo musiikinlaji nyt PC-hurskaasti pitäisi nimittää, kun se mitenkään ei ole "african-american"?)
PoistaRag vai jazz? Kunnioitin termivalinnalla Mr. Mortonia, joka käyntikorttiinsa kirjoitti "Inventor of Jazz"... :)
VastaaPoista