Miksi Ateenan parlamenttitalo on niin ruma?

Ateenan parlamenttitaloa alettiin rakentaa vain neljä vuotta sen jälkeen kun Helsingin Yliopiston päärakennus valmistui 1832. Jatkuvasti uutiskuvissa näkyvän kreikkalaisrakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti kuten Helsinginkin rakennuksen. Mutta miksi ihmeessä tuo klassisen arkkitehtuurin eräässä pääkaupungissa oleva parlamenttitalo on niin tavattoman ruma ja kalsea, varsinkin verrattuna C.L.Engelin yliopistotaloon?

Ateenan arkkitehti käyttää toki kerroksissa klassista pylväsjärjestelmien kaavaa. Alakerrassa pylväänpäät ovat doorilaisia, seuraavassa kerroksessa pilasterit ovat joonialaisia, ja ylimmässä korinttilaisia. Mutta jokin tuossa sommitelmassa mättää ylen pahasti. On kuin tuo keskellä oleva koristeosa olisi vain lätkäisty kolhon kasarmin tai teollisuusrakennuksen päälle. Ikkunat ovat joka kerroksessa saman kokoiset, eikä niiden raamituskaan suuresti eroa toisistaan eri kerroksissa.

Ensimmäinen ajatus on että tuo keskirisaliitti on liian kapea, neljän ikkunan levyinen. Jos talo olisi kolmen ikkunan verran kapeampi molemmista päistään, siihen muodostuisi yksinkertainen 3/3-rakenne. Mutta nyt molemmissa päissä on kolmen ikkunan lisäys, ilman pienimpiäkään merkkejä julkisivun jäsentelystä. Eli jos keskirisaliittia levennettäisiin ikkunan verran kumpaankin suuntaan, syntyisi taas tasajako 6 - 6 - 6.

Katsotaanpa Helsingin yliopistotaloa. Sen julkisivu on jäsennetty monin tavoin. Pilasterit jäsentävät ulkonevia päätyrisaliitteja, ja vaikka rakennuksessa on aivan samanlainen ikkunarivitys kuin Ateenassa, kokonaisuus pysyy ehjänä. Sen sijaan Ateenassa rakennuksen laidat jäävät vaille tukea, ja tuntuvat vähän jopa huterilta. Vähän sama vaikutelma kuin joissakin maalauksissa jotka valuvat reunojensa yli. Helsingin talon fasadin jäntevyyttä korostaa vielä selvästi profiloitu alin eli rustiikkikerroa, sekä kahden kerroksen korkuinen kolossaalipylväikkö sen yllä. Laitojen pilasterit toistavat tämän rakenteen raamin tavoin. Sen sijaan Ateenassa pylväät ovat vain alimmassa kerroksessa, eikä niiden voima riitä kertautumaan ylempänä. Sitäpaitsi alin kerros tuntuu kohtuuttoman korkealta muihin verrattuna, kun ikkunat kuitenkin ovat ylimmän kerroksen kaltaisia.



Ateenan rakennuksen rumuutta lisää vielä sen edessä oleva kolho sankarihauta, jonka rakenteet peittävät talon sokkelin ja portaat. Ja näyttävät betonisilta, vaikka marmoria lienevätkin.

Luulen, että harpin avulla rakennuksista selviäisi vielä lisää sommitteluun vaikuttavia tekijöitä, kuten kolmioita, yhteneviä kulmia ynnä muuta sellaista. Mutta jääköön se toiseen kertaan.