Kiertoilmaisut vain vahvistavat merkityksensä häpeällisyyttä

Valkeakosken kirjaston poistokappaleiden suuresta joukosta äkkäsin keväällä kaksi kiinnostavaa kirjaa. Toinen on A Dictionary of Euphemisms and Other Doubletalk (Hugh Rawson, Mcdonalds&Co., London & Sydney 1981), sekä  Bloomsbury Dictionary of Euphemisms (John Ayto, 2000).
Molemmat kirjat käsittelevät pääasiassa englannin kiertoilmaisuja, mutta jälkimmäisessä käydään eri aiheista myös läpi eufemismien historiaa aihepiireittäin. Monesti pystytään jopa määrittelemään, milloin jokin kiertoilmaisu on ensi kerran esiintynyt painetussa sanassa.

Vältettäviä aiheita on tietysti kaikilla elämän aloilla. Eri aikoina on häpeällisiksi tai välteltäviksi käsitetty vähän erilaisia asioita. Ruumiintoiminnat, seksi tai yhteiskuntaluokkien erot ovat jo ikivanhoja aiheita, ja niiden yhteydessä on käytetty nykysilmin katsottuna varsin hulppeitakin sananmuunnoksia.

Meidän aikanamme on jo totuttu paljon roisimpaankin kielenkäyttöön, mutta tilalle on tullut uusia tabuja. Samoihin aikoihin kun Yhdysvalloissa kamppailtiin rotujen tasa-arvokysymysten parissa, siellä ryhdyttiin myös miettimään miten pystyttäisiin välttämään kielteisiksi koettuja mielipiteitä. No, keinot olivat samanlaiset kuin Orwellin dystopiassa 1984. Joukko sanoja ja sanontoja julistettiin pannaan, ja kehiteltiin monilukuinen määrä eufemismeja eli kiertoilmaisuja, joilla yritettiin välttää joidenkin piirien loukkaantumista, ja muuttaa sen ohessa myös ajatustottumuksia.

Tämä politically correct -ajattelu lähti joskus 1970-luvulla liikkeelle mustien rotutaistelijoiden, feministien ja liberaalivasemmiston piiristä, ja sen vahvimpia tukialueita olivat (ja ovat yhä) yliopistojen campukset. Kun PC sitten tuotiin Eurooppaan, aivan toisenlaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden pariin, siitä tulikin sitten melkoisen inttelyn aihe, ja sitä se on tänäänkin.

Koska meillä takavuosina rotuasiat olivat vähemmän päivänpolttavia kuin nyt, ryhdyttiin esimerkiksi välttelemään erilaisten ruumiinvammojen ja aistivaurioiden nimittämistä perinteisillä termeillä. Ei enää ollut raajarikkoja eikä sokeita, vaan liikuntarajotteisia ja näkövammaisia. Kuten Yhdysvalloissa, myös Suomessa satiirikot juhlivat. Kaikkein yleisin satiirisista ilmaisuista taisi olla värivammainen, jolla tarkoitettiin muka myötämielisesti vähätellen toisrotuista. Lyhyestä tuli pituusrajotteinen, kaljusta nahkatukkainen.

Englannissa tai amerikanenglannissa keksittiin mm. ilmaisu consensual non-monogamist, jolla tarkoitettiin "wife-swapperia" eli vaimonkierrättäjää. Toinen hulppea ilmaisu on person with difficult-to-meet needs, jolla tarkoitettiin "serial killeriä" eli sarjamurhaajaa. Molemmat saattavat hyvin olla satiirikkojen keksintöä.

Kaikille kiertoilmaisuille on kuitenkin niiden yleisestä käytöstä huolimatta käynyt samoin kuin ennenkin. Sanotaanpa sitten alushousuja pöksyiksi, pantalongeiksi, kalsongeiksi tai kaatioiksi, ne pysyvät yhä alushousuina. Vaikka "Espanjan kuningattarella ei ole jalkoja", hän silti yllättäen pystyi kävelemään. Vaikka viktoriaanisena aikana ei voitukaan syödä kanan jalkoja tai rintaa, vaan "tummaa ja vaaleaa liha", ne lihat otettiin silti kanan jaloista ja rinnasta.

Eli ongelma ei poistu sanoja muokkaamalla, vaan kiertoilmaisu vain vahvistaa sen tarkoitteen häpeällisyyttä. Kiertoilmaisun havaitsee helposti, sillä sanojen hävittäminen ei käytännössä toimi yhtä hyvin kuin Orwellilla.

Niinpä neekeri, joka vaatii itseään kutsuttavan jollain peiteilmaisulla, todellisuudessa häpeää olla neekeri, ja kiertoilmaisun esittävä vain näennäisen myötämielisesti vahvistaa tuota häpeää. Ongelma onkin aivan toisaalla kuin itse ihonvärissä. Se saattaa olla myös kiertoilmaisun esittäjässä itsessään, sillä kiertoilmaisuhan ei tarkemmin määrittele edes tämän "neekerin" ihonväriä. Sehän saattaa olla mitä tahansa pikimustasta vaaleahkon ruskeaan, ja eri värisävyilläkin on itse asiassa omat terminsä.

Luin joskus "keskustelun", jossa amerikkalainen kiertoilmaisu african-american paljastui itse asiassa varsin rasistiseksi. Etelä-Afrikasta Yhdysvaltoihin muuttanut (valkoihoinen) buuri sanoi:
"So I'm african-american!"
"No, you're NOT!", vastasi paikallinen henkilö, jonka ihonvärillä ei tässä ole väliä.
"Why?"
"Because you are WHITE!"