Olin niinsanotusti omissa ruoissa joulun ja uudenvuoden viikot. Mitäs yksinäinen eläjä itselleen, parhaalle kaverilleen muuta tekisi kuin sitä parasta ja tykättävintä. Juhlaan lohta, katkarapuja ja simpukoita, arkeen hernesoppaa nakeilla tai siskoilla.
Ja sitten tuli Tour de ski, ja sitä tuijottaessa meni pakkaus toisensa jälkeen silakkapihvejä. Ensin niitä lämmitin, mutta sitten huomasin että kylmänä ne vasta makoisia olivat.
Käväisipä pieni huvittuminenkin mielessä. Tässä minä nyt, muinoinen tirisevien häränpihvien ja kermakakkujen rakastaja, syön silakkaa niinkuin Harri Holkerikin joskus suositteli! Sopiipas nyt moisella kehuskella tänä ankeana aikana, jolloin syöminen on ensi sijassa moraalikysymys eikä näläntorjuntaa! Tosiasiassa en kyllä moraalivajeeseeni kalaa syönyt, vaan räikeän eläimellisen piittaamattomasti raakoja himojani vain tyydyttelin.
Ja niinpä sitten kaikesta tästä seurasi tyly rangaistus, mikä tällaiselle syntisäkille onkin aivan oikein. Ankara kihti iski jalkaterään, ja seurauksena oli viiden päivän tuskallinen liikuntakyvyttömyys. Vuoteesta nouseminen vaati kymmenien minuuttien hurjan ponnistelun mielikuvaharjoitteineen, ja matka viereiseen mietiskelyeriöön kesti sekin määrättömän kauan. Panadolista ei ollut apua, ja tulehduskipulääkkeille olen pahasti allerginen. Lopulta sain kortisonipillereitä, joiden vaikutus tuntuu kovin vähäiseltä. Mutta pahinta oli nukkuminen, pari tuntia yössä ja pari päivällä. Minut oli kerta kaikkiaan muserrettu.
Nyt olen jo kyennyt autoon istumaan ja kauppaan linkkaamaan, ja siinäpä sitten syntyi koko joukko uusia pulmia. Jäihän sitä paljon syötävää jäljelle sittenkin, ja synkän huvittuneena olen kiusannut vähänkin järkytysalttiiksi arvelemiani henkilöitä kaikella sallitulla: rasvat, sokerit, maito- ja viljatuotteet, ja kahvi, oikein paljon kahvia! Nytpä sitten ryhdynkin valmistamaan itselleni spaghettiannoksia mitä ihmeellisin kastikkein!
Mutta tarkempi perehtyminen puolivalmisteihin ja valmissörsseleihin tuotti harmillisen yllätyksen. Harvassapa niistä ei ollut tuota nykyajan suurinta kirousta, nimittäin soijaa! Amazonin hiilinielut tuhoutuvat sen viljelyn vuoksi, ja minä yritän silmieni jäänteillä tihrustella pakkausten mikroskooppisia tekstejä. Ystävällinen kauppias huokasi purkki purkin jälkeen: "On... ja on... ja on tässäkin..."
Nyt on sitten kehiteltävä ne pastakastikkeetkin alusta pitäen itse... Kaipa sekin onnistuu, onnistuihan minulta se muinainen munuaispatakin niin hienosti! Siitä tulikin kuuluisa, kehuinhan sen reseptiä kaikille jotka eivät ehtineet juosta pakoon.
Kihti on kiusallinen vaiva. Oma kokemus: älä syö mitään nahkaa, kalan tai kanankaan, ei edes makkaraa, jossa kenties nahkaa (metwurst). Ja vältä ruskeita alkoholijuomia (olut, whisky, konjakki ja sen sellaiset armanjakit ja brändit). Muikku ja silakka OK, mutta aina perattuna ilman nahkaa/suomuja ja hyvin menee. Itsellä oli kerran vaikea nilkkakihti ja ruokavaliota muuttamalla ollut nyt toistakymmentä vuotta ongelmatonta tässä suhteessa :-) . t. Petteri H (oppilaasi Helsingin yhtenäiskoulusta kauan sitten).
VastaaPoistaLaajan saksalaisen yliopistotutkimuksen mukaan kanan nahka on kihdin aiheuttaja numero eins.
VastaaPoistaJa sitä nahkaahan survotaan täyteaineeksi jokapaikkaan kuten muitakin teurasjätteitä.