lauantai 21. joulukuuta 2013

Älkää ryöstäkö meidän laulujamme! Tehkää omia!


Iltalehti kertoo, että viidesluokkalaisten kuoro on laulanut Jouluyö, juhlayö -laulua, jonka tekstistä oli poistettu kaikki kristillinen osuus, "jotta ei loukattaisi toisuskoisia". Lehden tekstissä kerrottiin, että vanhemmat olivat pahastuneet moisesta. Pienellä oli jutun loppuun ilmoitettu lähteeksi CNN, niin että tapaus ei ollutkaan suomalainen, kuten jutusta olisi luullut, vaan amerikkalainen.
En ihan saanut selvää siitä miten sanoja oli muutettu, mutta tuon laulun kohdalla kristillisestä kuvastosta irti pääseminen on melkoisen vaikeaa. Stille Nacht / Silent night varmaan vielä kävisi, mutta entä sitten heilige Nacht / holy night? Miten niin pyhä? Kenen pyhä?
Enpä oikein jaksa uskoa, että toisuskoiset joitakin fanaatikkoja ehkä lukuunottamatta olisivat meteliä nostaneet perinteisestä laulusta. Vaikka he eivät joulua viettäisikään, he asuvat maassa jonka perinteisiin joulu kuuluu. Ja siihen perinteeseen kuuluvat myös seimi ja lapsi, se Jeesus. Vähäiselläkin järjenjuoksulla olettaisi toisuskoisten tottuneen sietämään asuinmaansa juhlaperinnettä, joka on hyvin vahvasti kristillisperäinen.
Minä luulenkin, että taustalla on nk. uusateistien vyörytys, eli siis kotoperäinen vitsaus. Kristilliset ilmaisut tuntuvat hävettäviltä ja noloilta, sisältyyhän niihin niin paljon sadunomaisia piirteitä. Juuri satuihin viitataankin triviaaleissa inttäjäisissä ensimmäiseksi. Ja puolivirallisestikin toivotetaan täälläkin Season's Greetings, häveliäästi mainitsematta että mikä ihmeen season. Kivahan se on päästä pariksi päiväksi lomalle, ehkä antaa lahjojakin, sillee muina miehinä kristittyjen siivellä ja vapaamatkustajina.

Kehottaisinkin kiihkeitä mutta lapsenomaisesti ajattelevia ateisteja jättämään kristillisten laulujen töhriminen, ja tekemään itse omat laulunsa. Me muut joudumme sietämään teidän mekastustanne, joten antakaa meidänkin muutaman kerran vuodessa mekastaa omissa vanhoissa perinnejuhlissamme. Mikä teitä noissa palavasilmäisissä pitkäpartaisissa tulen ja tulikiven julistajissa niin kovin viehättää? Hehän ovat meitä normaalikristittyjä paljon pahemmin satuihinsa kietoutuneita. Mutta ehkä teidän lapsenomaisessa ajattelussanne vihollisenne vihollinen on teidän ystävänne? Katsokaapa kumminkin selkeinä hetkinänne millaista on maissa jotka ovat joutuneet näiden palavasilmäisten julistajien valtaan. Jonakin päivänä ne saattavat määrätä teidänkin maassanne, ja veikkaan että teille käy paljon tukalammin kuin jäljelle jääneille kristityille.  

10 kommenttia:

  1. Juuri noin se menee, mamuja ei meidän jumaluskomme häiritse, ei laisinkaan, päinvastoin niitä häiritsee se ettei meillä jumaluskoa juuri enää ole, ja että oma kirkkommekin häpeää omaa sanomaansa ja höpisee yleisyyksiä kuten suvaitsevaisuus, solidaarisuus, välittäminen....

    Pahinta on että tämä uskon ja muun tradition häpeä ei enää ole pelkästään ateistien, entisten vasureiden, nykyisten arvloliberaalien, vihreiden ja muun establishementin
    ( HS, Yle) varassa, vaan kansa seuraa perässä. Kun kerran on muodikasta hymistellä Kristus-uskolle niin tehdään sitä sitten porukassa, ja ollaan niin suvaittevaista, lipiraalia jotta että käy sitä kansakin älykkäästä ja riittisestä immeisestä.

    Loppukevennys: ehkä tämä on mitä me ansaitsemme. Olemme niin väärinkäsitetyn suvaitsevaisuus-idelogian sokaisemia ettei muuta voi olla edessä kuin uskosta puhdistus. Ranskan vallankumouksessahan tämä vääristynyt egalitarismi voittokulkunsa alkoi, nyt se vaan viedään loppuun. Eurooppa on yhtä kuin Hölmölä.

    t. taantumuksen torvensoittaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu siltä että kiivaimmat ateistit käyttäytyvät samoin kuin 7-vuotias joka juuri on tajunnut ettei joulupukkia ole. On kiukkuinen ja vihaa sekä pukkia että sitä kannattavia.

      Poista
  2. Moni julkisuudessa esiintyvä ateisti on niin aggressiivisen ylimielinen uskontoja kohtaan että hirvittää. Edesmennyt Christopher Hitchens sekä evoluutiobiologina erinomainen Richard Dawkins kuuluvat tähän kategoriaan. Heiltä tuntuu puuttuvan empatiaa. Sellaista näkemystä, joka kiistää evoluution, sopiikin riepotella, mutta lapsesta ei kannata luopua likaisen pesuveden mukana.

    Kaiken huippu oli, kun Dawkins ehdotti, että lapsille alettaisiin tästä lähin opettaa evoluutiota kaiken maailman kauniiden mytologisten tarinoiden asemesta. Edes Dawkins ei pystynyt kieltämään mm. kristinuskon luomiskertomuksen tenhoa. Evoluutiosta ei saane yhtä kaunista tarinallista lumoa, niin mukavan kehityskaaren kuin se muodostaakin.

    Luulen, että mikään muu kuin uskonto ei anna ihmiselle yhtä sujuvasti yhtä vankkaa turvallisuudentunnetta. Tekee mieli myös esittää kysymys, tuottaako muu kuin uskonnollinen kokemus yhtä kaunista kuvataidetta ja musiikkia kuin esimerkiksi Sikstuksen kappelin sisäkatto ja Bachin Matteus-passio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiheellinen kysymys. Mutta onhan noita puritaaneja joiden mielestä kaikki tuollainen on tarpeetonta, ellei peräti syntiä.

      Poista
  3. Uusateistit tai arvoliberaalit, mitä nyt ovatkaan, ovat joskus yllättävän suvaitsematonta porukkaa. Valitetaan ihmisoikeustuomioistuimeen seurakunnan tiedotuslehden tipahtamisesta postilaatikkoon, vaaditaan krusifiksin poistaminen vieraan maan koulun seinästä (ja läpi meni…), ollaan tärväämässä arvokasta kulttuuriperintöä vääntämällä joululaulut ei-hengellisiksi etc.

    Tosin tulee muistaa, että häviävän pieni osa ateisteistakaan on noin fanaattisia, useimmat heistä osaavat sentään kunnioittaa toisia ihmisiä. Ne, jotka eivät osaa, pitävät tuota mekastustaan.

    En muuten usko, että maahamme asettuneet "toisuskoiset" ovat moksiskaan suomalaisista kristillisisperäisistä tavoista tai juhlista. Hehän ovat tulleet eri kulttuurista, ja useimmat ymmärtänevät, että täällä on toinen perinne. Ja sikäli erinomainen, että sallii (ja on sallinut jo kauan) harjoitettavan vaikka muhamettilaisuutta tai mitä tahansa uskontoa, kunhan noudatetaan maan lakeja.

    Sen sijaan vihainen ateisti on nähdäkseni omien ennakkoluulojensa ja asenteellisuutensa vuoksi kyvytön tuntemaan empatiaa toisella tavoin ajattelevia kohtaan. Ihminen on tuolloin otollista kauraa kaikille huurupääjohtajille, jotka saavat kuuliaiset kannattajansa tekemään mitä tahansa. On niitä sellaisia uskonnoissakin, eipä silti.

    Pohjimmiltaan ateismikin on uskonto. Sen kiivaimmassa ilmentymässä vain uskotaan sokeasti tieteelliseen maailmanselitykseen laput silmillä, kykenemättä näkemään muuta kuin oma ahdas ajatus.
    Suuri osa ateisteja on ihan fiksuja, ja kykenevät kunnioittamaan toisia ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähipiirissäni on pariskunta jonka toinen osapuoli on ateisti, ja toinen ainakin jotenkin kristitty. Hääseremoniassakin alttarilla oli virkamies ja pappi, sulassa sovussa. Todistaa oikeaksi viimeisen virkkeesi.

      Poista
  4. Ryhdyimme kerran vaimon kanssa miettimään mitä omia jouluperinteitä meillä on. Siis ei yhteisöltä eikä vanhemmilta perittyjä vaan ihan ihkaomia. Ja löytyihän niitä muutama:

    - Ainakin kahdeksan viikkoa ennen joulua pannaan 16 maustetta hautumaan votkaan lipeäkalasnapsia varten.

    - Jukka Virtasen "Joulupukkikapinaa" aletaan lukea niin, että se juuri sopivasti loppuu (onnellisesti) aatonaaton yönä.

    - Jouluateria keskeytetään hetkeksi Arvo Turtiaisen "Isänmaan joulun" nerokkaan jyrinkoskimaisen tulkinnan ajaksi. (Evankeljumi on tietysti luettu jo aterian aluksi seurueen nuorimman ja lahjakkaimman toimesta.)

    Ja se kaikkein tärkein:

    - Aaton puuroaamiaisella pannaan aina soimaan Ritvalan Köörin joululevy. "Gaudete" alkaa heti laskea verenpainetta, "Puer Natus" synnyttää oikeasti sen joulurauhan ja kun "Isä kertoo joulusta" on joulu saapunut mieliin ja sydämiin.

    Tänä vuonna Köörin levy myös syrjäytti perinteisen Tshaikovskin "Les Saisons"in aattoillallisen taustalla. Kolmasti.

    Siitä yhdestä laulusta sinua epäilemättä kiitetään päivittäin mutta minä haluan kiittää sinua tällä kertaa tästä. Rauhaisaa joulua ja lukuisia bloggausvuosia iloksemme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Topi kauniista sanoista! Kööriltä tuli toinenkin joululevy kymmenisen vuotta sitten. Jos tahdot, yritän hankkia sellaisen, niitä pitäisi vielä olla varastossa. Itse olen jo vanhuuttani kuoron jättänyt, mutta se on hyvissä käsissä.

      Poista
  5. Miten ihmeessä pressa kehtasikin toivottaa Jumalan siunausta, vieläpä TV:ssä?!? Emme kai sentään missään Usassa ole. Entäs saatananpalvojat – eikös heille pitäisi toivottaa perkeleen siunausta? Suum cuique, ja sitä rataa.

    Onko Suomi tosiaankin siinä jamassa, että älykkäinä pidettävät ihmiset kysyvät vakavissaan Twitterissä, kuinka kummassa joku muukin kuin kirkon edustaja saa toivottaa Jumalan siunausta? Kas kun ateistit eivät älähtäneet, kuinka Niinistö toivotuksellaan loukkasi heidän tunteitaan.

    Mutta kuten edellä on kommentoitu, onneksi verrattomasti suurin osa ihmisistä on järkeviä ja osaa panna asiat oikeihin mittasuhteisiinsa. Vastahankaan ajatteleva vähemmistö vain saa äänensä parhaiten kuuluviin.

    VastaaPoista
  6. Kun en tiedä Niinistön hengellisyyyden tilaa, on vähän vaikea ottaa kantaa hänen Jumalan siunausta-toivotukseensa.Vaikka suurin Suomen kansasta lie nimikristittyjä, joten kai sopii leipäpresidentin (vrt. leipäpappi) toivottaa sen siunauksen näille hatarasti uskovillekin...
    Henkilökohtaisesti minua lämmitti moinen toivotus, vaikka kyllä ihmettelinkin sitä.

    Vieno

    VastaaPoista