perjantai 9. elokuuta 2013

Imettävä äiti on pyhä. Kaikkialla.

Mieleltään järkkyneessä maailmassamme on elämän perusasiatkin usein ymmärretty sairaasti. Eri puolilta kuuluu uutisia imettävien äitien karkottamisesta milloin mistäkin julkisesta paikasta. Tampereella pitävät äidit ensi pyhänä mielenosoituksen aiheesta. Tuen ja kannatan heitä kaikin tavoin.

Imettäminen on pyhä toimitus. Lastaan imettävä äiti on näkynä pyhä. Siihen pitää suhtautua kunnioittavalla hiljaisuudella ja suurella myötätunnolla, ja toimitukselle on annettava täydellinen rauha.

Pyhän Marian kuvat tässä blogissa ovat tehneet Leonardo da Vinci, Andrea Solario ja Hans Holbein nuorempi. 



14 kommenttia:

  1. On tiettyjä feministisiä piirejä joiden mukaan äidin ei tule alistaa rintojaan lapsen imettäviksi. Sehän olisi loukkaus naisen itseyttä kohtaan se.

    Niin paradoksihan on siinä että, se lapsi mikä hetki sitten ( ennen syntymää) oli "osa naisen ruumista" ilman omia oikeuksiaan, onkin sitten (syntymän jälkeen) sitten niin eri olento kuin olla voi eikä sillä ole oikeutta omistaa naisen rintoja tarpeisiinsa.

    Huh huh. Sellaista pyhyyttä, naissyvyyttä, siis meillä pohjoismaissa.

    t. vanhanajan taantumuksellinen, Helsinki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkäaikaisena psykistrian alan työntekijänä diagnosoisin tuon ajattelutavan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Kyse on hyötyjästä, hyväksikäyttäjästä. Kun yhteydestä toiseen ihmiseen (vauvaan) ei ole henkilölle mitään suoranaista hyötyä, hänet siirretään syrjään, pahimmassa tapauksessa eliminoideaan.

      Poista
    2. Miksi kommenttini katosi? Mielestäni siinä ei ollut mitään asiatonta.

      Poista
    3. Kaikki kommenttisi ovat paikoillaan. Laskujeni mukaan viisi kappaletta. Ehkä netti takkuaa vähän.

      Poista
  2. Täsmälleen samaa mieltä. Siinä on hauraan, uuden elämän varjelu ja ravitseminen käynnissä. Muiden velvollisuus on väistää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muiden velvollisus on väistää. Täsmälleen näin.

      Poista
  3. Imettäminen on ehdottoman kannatettavaa, mutta äidit, joilta ei jostain syystä tissistä herukaan mitään, saavat harmillisen usein kuulla kuittailua niiltä, jotka imetykseen kykenevät. "Meillä asia hoidetaan normaaliin tapaan, ei epäluonnollisesti kauppamaidolla."

    Tämänpäiväinen reaktio johtunee siitä, että olemme alkaneet vieraantua julkisilla paikoilla imettämisestä. Melko moni imettävä taitaa itsekin vaivaantua. Tasapaino näiden ääripäiden välillä on joskus hyvin hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On myös naisia jotka suhtautuvat vihamielisesti synnyttäneisiin naisiin, milloin mistäkin syystä. Meidän ei tulisi antaa pahantahtoisuudelle, kateudelle eikä millekään muulle kielteiselle suhtautumiselle liikaa tilaa.

      Poista
    2. Muistan kun ensimmäistä lastani odotettiin. Minä houkka silloin puhuin, että saan nukkua yöni rauhassa- enhän voi imettää- joten saan nukkua yöni rauhassa. No, syntyneellä pojalla oli huuli-suulakihalkio, joten hän ei voinut imeä. Tämähän tarkoitti sitä, että talouteen hankittiin vuokralle ihmisenlypsykone ja isukki oli yleensä se, joka öisin nousi poikaa "imettämään" pullosta, äiti kun oli ihan riittävän väsynyt synnytyksen sun muun vaivan jäljiltä. No, pojasta tuli kyllä parinkymmenen leikkauksen jälkeen ihan komea mies, ei siinä mitään. Opin siitä vaan sen, ettei kannata liikaa uhota mistää etukäteen.

      Poista
  4. Tuli vaan mieleen, että on se hassua kun me äijät täällä keskustellaan imettämisestä, mutta sitten keksin! Onhan meillä kaikilla kokemusta imetyksestä, minunkin taipaleeni alkoi heti siihen tutustumalla, vauvana, jollaisia me rumat äijätkin olemme olleet. Kyllä varmasti on jäänyt solumuistiin tilanteen pyhyys ja elämän silloinen sula hyvyys. Ja sitten vielä myöhemmin oman lapsen kanssa tuli asiaa tietenkin seurattua läheltä ja ihmeteltyä kuinka nainen ja vauva muuttavat yhdessä tissimaidon energiaksi ja kasvuksi. Mikä taikatemppu!

    Timo on oikeassa kyllä siinä että nainen, jolta ei heru niin sekin on luonnollista ja ok, ja sitä vartenhan on sitten muuta, eikä se vähennä hyvää äitiyttä yhtään. Lapsi on todella sopeutuva olento, lapsi sopetuu kaikkeen paitsi rakkaudettomuuteen.

    Nykyinen luonnonmukaisuuden korostaminen voikin olla aikamoinen pakkopaita. Tuossa asiassa menee kyllä sananmukaisesti monella ekoloogiiilla ja maailmanparantajalla maitopuurot ja maitovellit sekaisin, kun toisaalta pitäisi olla niin luomua niin luomua, mutta samalla naisen pitää olla oma subjektinsa ja kieltää juuri nuo luonnon asettamat "rajoittavat" ´ja "ahistavat" käytöskaaavat ja tehdä niin kuin haluaa, onhan nykymaailma täynnä oikeuksia ja oikeuksia ja lisää keksitään koko ajan...

    t. se taantunut ja taantumuksellinen Helsingistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue edelliseen Timon kommenttiin liittämäni vastaus!

      Poista
  5. Vanhanajan taantumuksellinen on oikeassa tuosta huomauttaessaan. Ehkä minäkin olen tavallaan vanhanaikainen ja taantumuksellinen, koska pidän selviönä, että äiti (ja isäkin, tietysti!) jossain määrin "uhraa" itseään tulevan sukupolven takia. Ilman sellaista uhrautumista ei ihminen täällä tallustelisi, vaan olisi kuollut sukupuuttoon ajat sitten.

    Julkisen imetyksen vieroksunnassa on takuulla kyse vain kateudesta ja seksijutuista.

    VastaaPoista