perjantai 20. lokakuuta 2017

Korjattavaa riittää saduissa ja lauluissakin

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota kielenkäyttöön ja sen vääriä tai virheellisiä mielteitä tuottaviin sanoihin. Kuin pikkulapset ikään on ihmetelty voiko nainen olla puhe-, sähkö- tai lautamiehenä tai kirkkoherrana. Tuomiokapituli on toistaiseksi säästynyt validina ilmaisuna, sillä tuomioitahan se jakelee väärin toimineille papeille.

Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt koko joukko lauluja, satuja tai animaatioelokuvia, jotka antavat lapsille ja aikuisillekin harhaan johtavia käsityksiä esimerkiksi luonnosta tai eläimistä. Olisikin pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten korjaamiseksi nykyvalistuneen aikamme standardien mukaiseksi.


1. Myyrä
Suosittu tšekkiläinen satuhahmo Myyrä sai milloin housut, milloin auton tai jotain muuta. Mutta kuvassa on ilmiselvästi aivan toiseen eläinkunnan haaran edustaja, ei mikään jyrsijä vaan hyönteissyöjä jota valistumaton kansa muinoin kutsui maamyyräksi. Kielitoimisto suosittelee ehdottomasti tuon nimen korvaamista kontiaisella, joka on varta vasten keksitty tätä maan sisällä puuhailevaa eläintä tarkoittamaan. Siispä ehdottomasti: "Kuinka kontiainen sai housut"! 



2. Ristilukki
Sibeliuksen suosittu Laulu Ristilukista on edellisen tavoin hyvin harhaanjohtava. Laulussa tarkoitetaan eläintä nimeltä Ristihämähäkki, joka ei ole edes sukua lukeille. Laulussa väitetään harhaanjohtavasti jopa että "lukki niin suuri ja musta kuin yö"! Laulun sanoitusta on siis ehdottomasti korjattava tältä osin muotoon "ristihämähäkki suuri ja musta kuin yö"!



3. Tuuli
Tunnetussa laulussa "Niin kaunis on maa" väitetään että "vain metsässä tuulee". On aiheellisesti huomautettu, että jos metsässä tuulee, niin muualla myös! Esimerkiksi järvellä voi hyvinkin tuulla, mutta viereisessä metsässä ei välttämättä ollenkaan. Olisi siis korjattava että "vain järvellä tuulee"! Tekijä on yrittänyt huomauttaa että tällainen saattaisi vihjaista jostakin tulevasta onnettomuudesta siellä järvellä, ja että "metsässä tuulee" antaisi jonkinlaisen myyttisen kuvan salaperäisyydestä. Valistuneen mielipiteen mukaan kohta on joko korjattava luonnolliseksi tai jätettävä kokonaan pois.



4. Käki
Tunnetussa laulussa kerrotaan, miten muka "kaukana korvessa käkönen kukkuu, sulhonsa suloutta ylistäin". Nyt on vain niin ikävästi, että naaraskäki ei kuku, uros vain. Sana sulho olisi siis korvattava sanalla "naaraansa", tai mieluiten "partnerinsa", jolloin otetaan myös huomioon vaihtoehtoinen parisuhde jossa molemmat osapuolet kukkuvat.






6 kommenttia:

  1. http://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/

    Ei ole enää hämähäkkejä... Hämikki on aika hauska nimitys.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, kyllä: koko kulttuuri on pilalla! Mutta onneksi se ollaankin jo vaihtamassa uuteen.

    VastaaPoista
  3. Jos otettaisiin käyttöön nimike ´sateenkaarikäki´, asia olisi sillä korjattu.

    Olihan meillä jo vanhastaan sateenkaarirautu.
    Mutta Kekkoselle nimi särähti korvaan, joten nimesi kirjoloheksi.
    Kekkosen motiiveja en tunne.

    Oiskos ´kirjokäki´ tässä sopivan neutri ?
    " Kaukana korvessa kirjokäkönen kukkuu ... "

    Toisaalta on niin, että jotkut asiantuntijat tietävät käen pesintäkäytöksen olevan hyvien tapojen vastaista.
    Ehkä olisi sopimatonta yhdistää termiä ´sateenkaari´ tai edes ´kirjo´ sellaiseen elinkaarimalliin, jota eräissä yhteiskuntapiireissä saatettaisiin ... no, paras lopettaa tällainen spekulointi.

    Jätettäköön koko käki pois siitä laulusta:
    " Kaukana korvessa kukkuu, suloutta ylistäin ... "

    Paitsi, että ulkoisiin ominaisuuksiin, joita termi ´sulous´ edustaa, ei ole sopivaa kiinnittää huomiota. Hissikatsetta on !
    On nähtävä sisäinen kauneus !

    Siispä: " Kaukana korvessa kukkuu, ylistäin ... " !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Egnerin Hottentottilaulu on jo poistunut käytöstä, kun ei kuulemma saa käyttää sanaa hottentotti. Peppi Pitkätossuun on tehty radikaaleja muutoksia, Punahilkka raivostuttaa eräillä tahoilla, Ruusunen toisilla. Eiköhän olisi aika lopettaa kaikki vanha, ja antaa edistyksellisten tätien ja setien luoda meille kokonaan uusi ja uljas kulttuuriperinne myös lapsille! Inkkarileikit pois rasistisina ja eksploitatiivisina, rofet ja poldet ymmärrettävä uudestaan yhteiskunnan väkivaltaluonteen paljastamiseksi. Kävihän se jo ilmi Turun puukotuksenkin yhteydessä: aina tulee poliisi ja ampuu!

      Poista
  4. Helsingin Sanomien mielipidesivuilla julkaistiin 14.11.1990 blogistin vastine erään kirjallisuudentutkijan tekstiin. Kirjallisuudentutkija oli kolumnissaan (2.11.) sitä mieltä, että Rasmus Nalle antaa piippua polttelevalla merikarhuhahmollaan lapsille huonoja malleja. Tuleva blogisti oli vastineessaan varsin samoilla linjoilla ja listasi monia muitakin kohtia, jotka olisi lastenkirjallisuudesta korjattava. Esimerkiksi Muumipappa pitää viskistä, ja se riittänee mainiosti Muumien kieltämiseen.

    Vakavammin puhuen huomauttaisin saduista ylipäänsä. Ne korostavat hyvin laajalti naisen heikommuutta miehen rohkeuteen verrattuna. Siksi olisikin paras, että ne kiellettäisiin huonoina tarinoina, jotka antavat lapsille vääriä malleja. Niiden mallien takia lapset kasvanevat aivan käyrään, mikä saattaa tietää jopa tämän lajimme loppua, jos tämä sukupolvi menetetään. Sukupolvia kun ei voi mistään lajista välistä pois ottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti huomasit, Timo, että tuleva blogisti yritti raskaimman kautta ironisoida asiaa... :)

      Poista