Kevät!

Kevät on päättymässä. Kevät, vuodenajoistani ihanin. Kohta koittaa kesä, joka suurenmoisuudessaan kasvattaa hellittämättä myös murhetta. Kesä katoaa päivä päivältä, eri vaiheitten kukat kukkivat ja tekevät siementä, kukin omassa pysyvässä järjestyksessään, linnut pesivät, hautovat ja lähettävät poikasensa ilmaan juuri niinkuin käsikirjoituksessa lukee.

Mutta kevät on vuodenajoista kaunein. Puut verhoutuvat vihreään, ei - tuhansiin vihreyksiin, ikään kuin eivät vielä olisi päättäneet mikä vehreys kullekin parhaiten sopisi. Ja olennaista on juuri se, että vasta valmistumme odottamaan täyttä kesää. Joka vielä on kokonainen, ehjä, kulumaton.

Äiti Maa näyttää mahtinsa. Kaikkialla tunkee esiin taimia, maasta, kallionkoloista ja vaikka asfaltin lävitse. Linnut pitävät kiihkeää meteliä. Taivaan Kuningatar, Neitsyt Maaria Emonen levittää taivaansinisen viittansa luomakunnan ylle, suojansa Maarian maan eli Terra Marianan ylle - sehän ulottuu Viron ja Latvian lisäksi myös Hämeeseen, Suomeen ja Karjalaan. Poutapilvet purjehtivat taivaankannella.

Kaikki on hyvin. Kevättä kestää vielä yhdeksän päivää.

Sitten voimmekin rauhassa ryhtyä murehtimaan kesän vähittäistä loppua.