perjantai 28. syyskuuta 2012

Katkuru, ja saarten mystinen olemus.

Kauan kauan sitten kävin ystäviä tapaamassa Katkurun saarella Kustavissa. Kuten Googlen kartasta näkyy, seutu on fantastisten vesilabyrinttien, salmien ja lahtien halkoma. Sitäpaitsi Katkuru sijaitsee Volter Kilven tarunomaisessa maailmassa. Meidät vietiin kerran veneellä saaren pohjoisosaan, ja tarkoituksena oli patikoida takaisin huvilalle joka sijaitsi sen eteläkärjessä. Ilman karttaa ja kompassia tietysti, eihän saarella sentään voi eksyä!

Tapahtui klassinen suunnistusvirhe, reitin kiertyminen. Äkkiä vastaan tuli ranta aivan oudossa paikassa. Näimme mökin, ja sen seinällä olleesta kartasta tajusimme olevamme noin kello neljän suunnassa saaren itärannalla olevan lahden perukassa. No, siitä olikin sitten helppoa suunnistaa perille etelään.

Eksyminen suhteellisen pienellä saarella oli tietysti turvallista ja kovin hauskaa. Mutta tuon patikkaretken muisto kytkeytyy paljon isompaan yhteyteen, nimittäin saaren syvällisimpään olemukseen. Ei ihme, että aihe on kiinnostanut myös katkurulaisten Krohnin sisarusten Inarin ja Leenan mieltä. Jälkimmäinen on jopa kirjoittanut saaresta joka karkasi pois, liukui toisaanne. Tuntuuhan se mahdolliselta, jos vaikka sumu sattuu peittämään naapurisaaren. Onko se enää siellä?

Minullakin on vanha usean unen dokumentoima saari jossain Suomen etelä- tai lounaisrannikolla. Pystyisin vieläkin piirtämään sekä sen kartan että profiilikuvan meren puolelta katsottuna, ja uskon että se todella on olemassa vaikken sitä ole vielä kartasta löytänyt.

Saaren ominaisuuksiin kuuluu eristyminen muusta ympäristöstä, omalaatuisuus, mutta myös salaperäisyys, kaukana häämöttäminen, houkuttelevuus, kaipuun kohteena oleminen. Kaikkien merenkulkijakansojen tarustossa saarilla oli erityisasema. Thomas Moren Utopia oli saari:
Omalaatuisen saarikulttuurin suojaaminen on pulma sinänsä. Maailmassa ei liene ollut ihmisyhteisöä, jota ei olisi kiinnostanut eristyneen saaren valtaaminen, ei ennen eikä nykyäänkään. Falkland / Islas Malvinas, Kiinan ja Japanin tai Japanin ja Venäjän väliset kiistat - tai entäpä Oolanti sitten! Saaren itsenäisyyden ja erikoislaadun suojaamiseksi sen ympärille on kuviteltava vaikeakulkuisia karikkoja, vaarallisia merivirtoja tai jotain sen sellaista. Ohjekirjana voisi käyttää vaikka Odysseiaa.

Kaikkein turvallisinta tietysti on, jos saari lentää ilmassa, kuten Laputa Swiftin Gulliverissa:

Saarella ei voi eksyä; jos kulkee pitkin sen rantaa, pääsee aina lähtöpaikkaansa. Saaren keskellä on yleensä korkea kallio tai peräti vuori, jolta näkee kaikki rannat yhdellä kertaa, kuten vaikkapa Robinson Crusoen saarella tai meidän vanhalla Suursaarellamme. Ja milloin meille olisi valjennut eliökunnan kehityksen suuntaviivat, ellei Darwin olisi käynyt Galápagos-saarilla?

Saaren idea voi kertaantua, jolloin syntyy ainakin topografinen (ellei peräti topologinen) erikoisuus. Meidän eteläisen rannikkomme saarista jotkut ovat sellaisia. Meren saari, jossa on järvi, jossa on saari, jossa ehkä on lampi ja lammessa vielä saari. Sen lammen saareen eteneminen on itse asiassa samaa kuin kiipeäisi kallion korkeimmalle harjanteelle tai laskeutuisi laakson syvimpään kohtaan. Kemiön saarella taitaa olla tuollaisia paikkoja, ja sellaisilla on meihin taianomainen vaikutus.




6 kommenttia:

  1. Suomen suurimman saaren ja samalla Euroopan suurimman sisävesisaaren tuntumassa jo 30 vuotta asuneena olen pahoittanut mieleni niin siitä, että joku tutkija on kiistänyt Soisalolta sen koko saareuden. Saari on kuulemma semmoinen, joka on joka puolelta samankorkuisen veden ympäröimä. Kun nyt siis Kallavesi-Unnukka ja Suvasvesi, jotka saaren editse ja taitse virtaavat ovat ylempänä kuin muu Saimaa etelämpänä. Eikö sitten joessa voi olla saaria, onhan niidenkin vesi korkeammalla yläjuoksulla, eihän se muuten virtaisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Soisalon saareuden kiistäminen on tyypillistä humanistista venkoilua, jonka perusteella myös on selvää ettei joissa voi olla saaria. Mutta sieltä, esim. Koloveden tienoilta voisi löytää tuollaisen kolmannen asteen saaren. Katselin Google-mapsista mutta en kyllä heti löytänyt.

      Poista
    2. Eivätkös samat tutkijat sanoneet, että jos Soisalo on saari, silloin myös "Keski-Suomi" pitäisi laskea saareksi? Heidän perusteluistaan en kyllä osaa sanoa mitään, mutta tästähän oli joskus juttua tv-uutisissa.

      Poista
    3. Taisi olla Etelä-Suomi, kun Kokemäenjoki ja Kymijoki alkavat samasta järvestä. Mutta minäpä nyt sitten väitän kiven kovaan, että Euraasia se vasta on maailman suurin saari! :D

      Poista
  2. Katkuru? Nimi on sellainen,että sijoitin heti saaren mielessäni jonnekin Salomon-saarille ja ihmettelin, mitä asiaa Karilla sieltä on? Eksymisestä puheen ollen: olin vuosia kulkenut isoissakin saloissa ilman karttaa ja kompassia eksymättä. Kun sitten kerran putosin täysin "kartalta" ja riitelin jopa auringon kanssa, sain sieluuni epävarmuuden, enkä sen jälkeen mennyt korpeen ilman kompassia. Poromiesten vaistoa minulla ei koskaan ole ollut: "Eksyimmä, emmä tienhet, missä olimma. Lähimmä kothiin."

    VastaaPoista
  3. En tiedä onko Kemiön saarella kolminkertaista saarta; tuskin ainakaan niin isoa että se näkyisi topografikartassa. Newfoundlandin saarella sen sijaan on, jopa semmoinen hehtaarin kokoinen. Suomen suurin saaressa oleva järvi on Kulkemus, jossa on useitakin saaria, suurin noin 15-hehtaarinen Ukonsaari. Missään niistä ei ole kuitenkaan karttaan merkittyä lampea. Enkä ole koskaan Suomesta kolminkertaista järveä (mikä on kolminkertaisen saaren edellytys) löytänyt, mutta voi jossain sellainenkin toki olla.

    VastaaPoista