Hyvästi Takkirauta ja Äijä ja monet muutkin

Bloggeri Ruukinmatruuna on lopettanut bloginsa yllättäen. En lähde tarkemmin kuvailemaan kirjoittajaa tai hänen ajatustapaansa. Häntä seuranneet tietävät Ruukinmatruunan, niille jotka eivät häntä tunteneet tiedoista ei enää ole mitään hyötyä. Blogia ei enää voi lukea.

Takkirauta-blogi jakoi mielipiteitä, mutta minulle se oli tärkeä, aina niistä ajoista lähtien kun häneen törmäsin, häneen ja hänen kirjoituksiinsa juutalaisuudesta ja sen jumalista. Olen surullinen tämän menneen ajanjakson päättymisestä, ja toivon että kirjoittaja kuitenkin on hengissä ja voi kelvollisesti. Ehkä häneen vielä joskus törmääkin, toisissa yhteyksissä.

Toinen pitkään seuraamani blogi päättyi jo viime vuonna, samoin aivan yllättäen. Sitä kirjoitti muuan länsisuomalainen maalaiskanttori nimimerkillä Äijä. Hänen näkökulmansa maailmaan oli aivan erilainen kuin Ruukinmatruunan, mutta kun kysymys oli luovasta kirjoittamisesta ja klassisesta musiikista, se ulottui silti yhtä korkeisiin ilmakehän kerroksiin kuin Rautarouvan katse. Ikävää jää pitämään, on kuin pitkäaikaiset ystävät olisivat kuolleet.

Minun on myös arveltu lopettelevan tätä omaa palstaani, kun juttuja on syntynyt kovin harvoin, niiden sävy on viime aikoina ollut vähän tuskastunut, ja kirjoittajan ikäkin on jo melkoinen. Mutta en lopeta. On vain ollut rutkasti töitä tämän tulevan jäämistöni kanssa. Kyllä aion vielä palata, koska aiheita on loputtomiin, ja koneen ääressä kumminkin istun kaiket päivät. Mutta ne työt on ensin tehtävä joita muut eivät puolestani voi tehdä.

Hyvä bloggeriesikuva minulle on professori Pentti Murole, joka on mikäli mahdollista vielä minuakin vanhempi, ja jonka kokemus ja ajatukset esimerkiksi kaupunkisuunnittelusta ovat aina yhtä kiinnostavaa luettavaa.