På Din hedersdag vid fyllda 60 år vilja vi såsom uttryck för vår varmaste sympati frambära vår vördnadsfulla hälsning. En lång arbetsdag ligger bakom Dig, med seg uthållighet och energi har Du plikttroget utfört Ditt arbete. Utan klagan och med manligt mod mötte Du bekymrens och motgångens dagar. Och glömsk af Dig själf och egna sorger var Ditt varma hjärta städse öppet för andras nöd. Haf tack för hvad Du varit och är för oss alla, ett föredöme i godhet, anspråkslöshet, själfuppoffring.
Gud skydde Din lefnadsafton och göre den ljus och molnfri, det önska vi, Dina anförvandter och vänner.
Nimikorteissa on seuraavien henkilöiden omakätiset nimikirjoitukset:
Stanley Wancke, Bertel Taucher, Ester Taucher, Greta Taucher, Ina Rydman, Torsten Rydman, Gösta Rydman, Signe Rydman, Amanda Rydman, Edith Rydman, Vivi Rydman, Arvid Rydman, Felix Rydman, Knut Rydman, Max Rydman, Ilona Rydman, Moe Rydman, Nelly Rydman, Anna Rydman, Eero Hj. Rydman, Heikki Ritavuori, Katri Ritavuori, Jalmari Ritavuori, Anna-Kerttu Ritavuori, Selim Savonius, Eloise Savonius, Selim Savonius jr., Elsa Savonius, Edvin Savonius, Hilda Savonius, Sigurd Savonius, A. F. Savonius, Anna Savonius, Bertel Savonius, Katri Savonius, Elise Savonius, Aina Runstén, Mimmi Salovius, K. R. Salovius, Elmi Salovius, Oskar Wegelius, Elli Wegelius, Martti Vegelius, Marja Vegelius, Heikki Vegelius, Hanna Wegelius, Fredrik Wegelius, Elli Wegelius, Gunvor Wegelius, Karl Wegelius, Agnes Wegelius, Mathilda Taucher, P A Rönnbäck, Minne Rönnbäck, Agnes Rönnbäck, Elin von Pfaler, Oskar Ritola, Alli Ritola, Wille Raukko, Lauri Raukko, Ilma Raukko, Kaarina Raukko, A. Kesti, Sofie Lindström, Hilda Rikberg, Alma Rikberg, Axel Rikberg, Augusta Rikberg, Lovisa Johansson, I. Savonius, Enne Savonius, Aslak Savonius, Anna Savonius, Maija-Liisa Savonius, Kai Savonius, Gunnar Lindström, Toini Lindström, Liisa Lindström, Aline Rydman, Karl Rydman, Bina Rydman, Isa Charlotta Rydman, Ivar Rydman, Ida Rydman, Arno Rydman, Lydi Rydman, Sylvi Rydman, Tor Rydman, Leila Rydman, Karl August Rydman, Hjalmar Rydman, Vivi Rydman, Arno Rydman, Selim Rydman, Tyyne Rydman, Kerttu Rydman, Helmi Rydman, Hilda Rydman, Magnus Rydman, Alma Lind, Gunnar Rydman, Emmy Rydman, Birgit Rydman, Axel Rydman, Anna Rydman.
Enemmistö nimistä kuuluu sukuun joko suoraan tai avioliittojen kautta. Vain nimiä Rönnbäck, Ritola, Raukko ja Kesti en osaa yhdistää tähän joukkoon. Minulla ei ole käsillä Victorin firmojen henkilökuntaluetteloja, joten en tiedä kuuluisivatko nämä tuntemattomat työtoverien joukkoon. Yksi mahdollisuus olisi, että he kuuluisivat palveluskuntaan, jota suvussa pidettiin arvossa ja eräänlaisina perheenjäseninä.
Noin vajaa kolmannes joukosta oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä, loput kaksi- tai suomenkielisiä. Uskoisin että ruotsintaito oli silti vanhaa perua kaikilla heillä hyvä. Runsas sata vuotta sitten sukuyhteys oli vielä tavattoman kiinteä, ja siihen kuuluivat myös "sukuunnaidut" ja heidän sukunsa. Tällaista on tänään jopa vaikea kuvitella. Eräs seikka herättää huomiota: 60 vuoden ikä oli sata vuotta sitten ehkä viimeinen täyskymmenvuotisjuhla jota mies saattoi odottaa. Tämän huomaa esimerkiksi ilmaisusta "Din lefnadsafton", "elämäsi ilta".
Sukunimistä vielä sen verran, että Ritavuori oli suomennos nimestä Rydman, Lindströmeistä tuli Sarva-nimisiä, ja jotkin Savoniukset alkoivat käyttää nimeä Savonjousi. Ammatiltaan tämä onnittelijoiden joukko edusti lähes kaikkia säätyläistön ammatteja maanomistajista valtiollisiin toimijoihin ja myös talouselämän eri vaikuttajiin.
 |
| Victor Rydman 60-vuotispäivillään. Kuva Walter Rydman 1910 |
 |
| Victor Rydmanin perhe noin vuonna 1906. Eturivissä toinen tytär Elsa ja hänen miehensä Alfred Lindström, sittemmin Sarva, Victor ja hänen vaimonsa Zaida os. Savonius. Takarivissä Karin Arvidsson ja hänen miehensä Walter Rydman, sekä Victorin vanhin tytär Maj, joka vielä oli naimaton. (Kuva Nyblin). |
En tiennytkään Ritavuori-Rydman -yhteyttä. Mielenkiintoista.
VastaaPoistaOn huvittavaa huomata, miten suuret säätyerot Suomessa oli sata vuotta sitten. Hallussani on joitakin suvun vanhoja asiakirjoja, joista yksi on 1910-luvulta. Se on äidinäidinäitini velkakirja, jossa hän, viisikymppinen taloudellisessa ahdingossa ollut mäkitupalaisen leski, lainasi rahaa paikkakunnan mahtimieheltä. Asiapaperi on kirjoitettu todella tyylikkäällä ja täydellisellä käsialalla ohutteräisellä mustekynällä. Ensi kertaa sitä lukiessani rypistin kulmakarvojani, kun näin hänen nimensä paperin alla upeasti allekirjoitettuna. Seuraavassa hetkessä tajusin, että allekirjoitus on täsmälleen samalla käsialalla kuin koko velkakirja - mikä taas oli selvästi miehen käsialaa. Ihmettelin mistä oikein oli kysymys. Vasta vähän ajan kuluttua huomasin äidinäidinäitini nimen yläpuolella erilaisella, paksummalla jäljellä piirretyn haparoivan ruksin.
Säätyerot olivat suuria. Dokumenttien mukaan olen isoksi ilokseni havainnut, että esivanhempaini perheissä suhtauduttiin palkollisiin inhimillisesti, ja heitä pidettiin lähes perheenjäseninä. Heistä huolehdittiin viimeisiin vuosiinsa asti, ja muutamat heiltä säilyneet kirjeet kertovat myös lämpimistä suhteista. Ritavuori, presidenttiehdokkaanakin käyneen Eero Rydmanin isoveli, otti nimekseen Kiikan Ruotsilan sukukartanon torpan nimen, puolusti 1918 jälkiselvittelyissä muutamia punaisia oikeudenkäynneissä, ja ajoi ministerinä armahduksia ja sisällissodan vaurioiden korjaamista. 1900-luvun alun kuohuttaneesta piikakysymyksestä suku näytti olleen hyvin yksimielinen, ja esimerkiksi juutalaisten kansalaisoikeuksien hyväksymistä ajettiin. Nämä asiat käyvät ilmi myös suvun kuukausittaisten tapaamisten yhteydessä kirjoitetuista pöytäkirjamaisista muistiinpanoista. http://www.sci.fi/~s151036j/rydman/b6politi.htm
VastaaPoistahttp://www.sci.fi/~s151036j/rydman/klubben.htm
Täällä kirjoittaa yksi Tyrvään kirkkoherra Wegeliuksen jälkeläinen, millä on sukuyhteys myös Rydman-sukuun. Historia kiinnostaa, ja sitä tuleekin ahmittua. Heikki Ritavuori ammuttiinkin juuri noiden asioiden ajamisen vuoksi, mistä Kari R. kirjoitti. Ritavuori oli kunnian mies!
PoistaKun väestötieteellisestä näkökulmasta laskee syntyvyys- ja eräitä muita tilastoja ja ottaa huomioon kumalatiivisuuden hurjan voiman käyrän kääntyessä jyrkkään nousuun ja siinä kohtaa tapahtuvat todella nopeat suhteiden matemaattiset muutokset, niin on ennakoitavissa että sadan vuoden kuluttua tästä eteenpäin suomen ( ! ) kielen taitajia on maassamme ehkä tuo 1/3.
VastaaPoistaRuotsissahan tämä sama on laskettukin jo, ja siellä tuo kaikki tapahtuu jo puolessa vuosisadassa.
Tämän toteaminen on siis vain ihan matematiikkaa. Ei politiikkaa.
Kynnelle kyenneet suomen kieliset ( koulutetut, varakkaat ) lienevät jo lähteneet aikoja sitten, kun vastaava kuva otetaan 2117. Voi tässä käydä toisinkin, mutta matemaattinen malli tämän hetken tiedoilla viittaa kyllä vahvasti tuollaisen kehityksen suuntaan.
jarkko
Niinpä ja kun persut vielä suorastaaan palvovat pyhää pakkoenglantia, niin taitaa suomen kieli hävitä Suomesta jo ennen vuotta 2057...
PoistaWille Raukko oli rusthollari Raukon säterirustitilalla Kiikassa ja Lauri, Ilma ja Kaarina olivat hänen lapsiaan. Oskar Ritola (pitäisi olla Ritala) oli myös rusthollari Kiikassa Ritalan rustitilalla ja Alli todennäköisesti hänen vaimonsa Alfhilda. Kiikassa oli myös Kesti nimisiä taloja (Isokesti ja Marttikesti).
VastaaPoistaSuuri kiitos näistä tiedoista! Victorhan syntyi Kiikan Ruotsilassa, ja nämä minulle tuntemattomat ovat siis naapurisuurtilojen väkeä. Yhteys Kiikkaan pelasi siis yhä.
PoistaSukuadressissa olevat Ville ja Lauri Raukko olivat isoisäni ja isoisäniisä jotka omistivat Raukon kartanon Kiikassa. Kiikassa oli myös Ruotsilan kartano joka oli Rydmannien suvulla. Täsää ehkä yhteys .
VastaaPoistaTerv Lauri Raukko