Onko demokratialla ja diktatuurilla enää suurta eroa?

Muuan australialainen 9-vuotias tyttö ei tuoreen uutisen mukaan noussut seisomaan kansallislaulun soidessa, koska katsoi sen sortavan maan alkuasukkaita. Tapaus nähtiin ja toitotettiin maailmalle. Seurauksena korkea-arvoiset poliitikot raivostuivat, ja vaativat lapsen erottamista koulusta. Koulu ei juurikaan uskaltane heitä vastustaa.

Suomessa on viime aikoina moni lentänyt pikavauhtia ulos töistään, kun he ovat tulleet esittäneeksi "vääriä" mielipiteitä tai sanoneet "väärän" sanan. Kaikkialla niinsanottu vapaa lehdistö vaanii kätkkäänä paljastaakseen yhä uusia moitittavia tapauksia. Itse asiassa moraalinvartijatoimittajat lähestulkoon telottavat satunnaisen tuntuisesti ja ilman oikeudenkäyntiä ihmisiä, jotka ovat mahdollisesti rikkoneet vallitsevia aatteita tai ajatustottumuksia vastaan.

Toimittajien kanssa ovat inkvisitionaalisesti liittoutuneet monet johtavat poliitikot niin Pohjolassa kuin esimerkiksi Euroopan Unionissa. Unkaria odottavat ankeat ajat, kun maan asukkaat ovat valinneet enemmistöllään konservatiivisen puolueen maan hallitsijaksi. En tarkoin tiedä, mitä kaikkea kamalaa syytöksiin sisältyy, mutta suomalaisen toimittajan mukaan unkarilaisilla on "konservatiivinen kanta perheideologioihin ja kristilliseen perinteeseen", Iltasanomain tekstiä muistinvaraisesti siteeraten. Pääministeri on kuulemma vielä varottanut, että Euroopan islamisoiminen vaarantaa kristillisen kulttuuriperinnön.

Tähän valtavaan moraaliposeeraukseen on liittynyt myös europarlamentin konservatiivinen blokki, johon meidän Kokoomuspuolueemmekin kuuluu. Sen edustaja ilmoitti samojen uutisten mukaan, että "me olemme keksineet ihmisoikeudet, emme kristittyjen oikeuksia".

Terveet yhteiskunnat kestävät hyvin myös poikkeavia ajatuksia. Niissä on kaikilla omantunnonvapaus puolustaa tai vastustaa kaikenlaisia aatteita. Vallitseva mielipide saattaa sen vuoksi ajoittain muuttua, mutta terveessä yhteiskunnassa se ei johda toisinajattelijoiden vainoamiseen.

Nyt lähes kaikkialla vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan, ja vallan kulloisillakin haltijoilla on vaikeasti vastustettava tarve yrittää pönkittää valtaansa estämällä "väärien" mielipiteiden esittäminen, ja jopa "pahojen" sanojen ääneen lausuminen.

Kun ajattelee olosuhteita eri aikojen diktatuurivaltioissa, tulee väistämättä mieleen ettei eläminen demokratiassakaan kovin suuresti eroa niistä. Kuka tahansa voi yllättäen joutua julkisen kivityksen kohteeksi, ja välistä tuntuu että tämä kohtalo voi olla jopa puhdasta sattumaa.

Synkästi aavistelen, että tämä painekattilan kiehunta voi johtaa vain yhteen tulokseen: ennemmin tai myöhemmin täällä ja muualla tulee veri virtaamaan tuhotulvan lailla.