lauantai 16. heinäkuuta 2022

Marilaisia kansanlaulurunoja 1

Marien (eli suomensukuisten tseremissien) lauluja olen sovittanut ja suomentanut parikymmentä, mutta László Vikárin ja Gábor Bereczkin vuonna 1971 julkaisemassa kokoelmassa Cheremis Folksongs lauluja on peräti 320. Koska näiden teksteissä on niin paljon tuoretta ja omintakeista kuvastoa, lähdin uudestaan niitä tutkimaan, nyt tekstien kannalta. Tässä muutamia vapaasti muotoiltuja näytteitä, lähteenä tuon suurenmoisen kokoelman englannin ja unkarinkieliset käännökset. Tekstien jälkeen olen liittänyt pari sovitustani äänitelinkkinä. 


Pyörii, pyörii, hurjasti pyörii,

tuulimylly pyörii kylämäen päällä.

Suru on ehättänyt jo sinne asti.


Pyörii, pyörii, vimmatusti pyörii

vesiratas pyörii kyläpuron luona.

Kyyneleet kuohuvat vetten halki.


-


Vuorelta laskeutuu, kapeaa polkua, 

alemmas kiirehtii nuorukainen,

laulaen laskeutuu, vihellellen poika,

kapeaa polkua laaksoa päin.


Mitenkä toisin vois vuorelta tulla,

mitenkä toisin kuin laulaen vain,

poika kun vuorelta laskeutuu 

kapeaa polkua laaksoa päin.


-


Aamulla varhain satakieli lauloi.

Joku minua kutsuu, äitikö se on?


Illalla käki jossain kukkui.

Joku minua kutsuu, isäkö se on?


-


Minne on lähtenyt äitini,

kunne kadonnut emoni?

Mennyt on kiviseen rantaan,

mansikoita poimimaan.


Jos on lähtenyt rantaan,

mansikoita poimimaan,

takaisin pian palanneekin

- entä jos palaakaan ei?


-


Vesi virtaa,

ranta jää.

Minä lähden,

sinä jäät.


-


Kultaseni, akkunasi avaa,

mansikoita sulle toin!

Katso tänne, mansikkaiset

kasvosi että nähdä voin!


Akkunasi, puutarhasi avaa,

kauniit omenasi poimisin!

Luokse tule, polvelleni istu,

sitten kanssasi leikkisin!


-


Isä, älä moiti minua,

äiti, älä tuomitse!

Kasvanut en rikkaan puutarhassa,

vesin minua ei kasteltu.


Veli, älä moiti minua,

sisko, älä tuomitse!

Minua ei tuuli tänne tuonut,

vesi ei minua kantanut.


-


Niityllä kuljin kultani kanssa,

kulta ei kättäni päästänyt.


Niinkuin siemen työntää juuren,

niin olet juurtunut sydämeen.


Käkönen kukkuu jossain täällä,

pesänsä rakentaa se kauas pois.


Minä olen täällä, täällä laulan,

kultani - poissa, kaukana on.


Tässä kaksi marilaista laulua Ritvalan Köörin esittämänä.

https://youtu.be/WCT9aA0fRqQ?list=RDWCT9aA0fRqQ

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti