sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Aatelistyttönen kartanoitten kauppatavarana

Aatelistyttönen

kartanoitten kauppatavarana


Rydman-bulletiini 9 (1/2000) [Tämä teksti on pelastettu hävitetyiltä kotisivuiltani]


Zachris Topelius kertoo teoksessaan Finland framstäldt i teckningar (1845-52) tarinan, josta erikoisuudessaan tuli sen verran kuuluisa, että se sittemmin on monesti kerrottu uudelleen, aina vähän lisää värittäen. Kerron Suomen historian professori Topeliuksen tarinan tässä, sillä sen päähenkilö, Sääksmäen Jutikkalan kartanon tytär, on kaikkien Axel Gabriel Rydmanin jälkeläisten esiäiti:

"Kaarle XII:n sodissa kuoli eräs Blåfield, jolta jäi alaikäinen poika Hindrik. Tämän alaikäisyyden aikana Judikkalan osti muudan von Birckholtz, hänkin vanhaa, mutta nykyään sukupuuttoon kuollutta hämäläistä sukua. Täysi-ikäiseksi tultuaan nuori Blåfield saapui (noin vuonna 1725) Birckholtzin luo lunastaakseen takaisin isänperintönsä. Rikas von Birckholtz vastasi ensin lyhyesti, ettei hän aikonut ilman oikeudenkäyntiä suostua tähän. Mutta mietittyään asiaa hän sanoi: "Jos haluatte naida tyttäreni, annan teille kaikki maatilani". Nuorella luutnantilla ei ollut mitään ehdotusta vastaan. Oli talvi. Eva Catharina, talon ainoa, kaksitoistavuotias tytär, joka oli ulkona laskemassa mäkeä jääkelkalla, kutsuttiin sisään ja esiteltiin sulhaselleen. Punaposkinen tyttö kiitti, niiasi ja lähti takaisin kelkkamäkeen. Kolmetoistavuotiaana Eva von Birckholtz meni naimisiin Hindrik Blåfieldin kanssa; neljäntoista ikäisenä hän synnytti ensimmäisen 14 lapsestaan, jotka jokainen perivät maatilan."

Ei tiedetä, mistä Topelius oli saanut tietonsa, mutta tarina pikkutytöstä, joka joutui kauppatavaraksi ja valtavien maaomaisuuksien pantiksi, on pääosiltaan täyttä totta.

Eva Catharina von Birckholtz syntyi Hauholla tai Pälkäneellä 26.10.1714. Hänen isänsä Gustaf Johan oli ylioppilas Turussa 1672, toimi sihteerinä kruunun palveluksessa, mutta sokeutui viimeistään jo 1687. Hän nai vuonna 1700 ratsumestarin tyttären Beata Maria Sölfverarmin (*1682) Helsingin pitäjästä, eikä heiltä tunnettane muita lapsia kuin Eva. Gustav Johanin vanhemmat olivat serkuksia: Johan Fredrik von Birckholtz Hauhon Kouvalasta oli Uudenmaan ratsuväkirykmentin majoitusmestari joka kuoli ennen 1683, ja Christina Catharina (eli vielä 1687) oli Pälkäneen Myttäälän säterin herran, ratsumestari Johan von Birckholtzin (†1663) tytär. Birckholzien suku oli vanhaa saksalaista aatelia Brandenburgista, mainittu jo 1249; Evan isoisän isoisän isä Hieronymus von Birckholtz tuli Ruotsin palvelukseen n.v. 1590, ja omisti Suomessa mm. Yläneen kartanon.

Evan esivanhemmat olivat siis kaikki sotilassuvuista, ja omistivat kartanoita ympäri Hämettä. Reduktio vähensi heidän omaisuuttansa rajusti, eikä olla aivan varmoja siitä, miten Gustaf Johan isonvihan aikana ja sen jälkeen saavutti niin paljon varallisuutta, että kykeni hankkimaan itselleen suuria maatiloja; joka tapauksessa hän osti vuonna 1726 Sääksmäeltä sekä Jutikkalan että Lotilan kartanot.

Luutnantti Henrik Blåfieldin kuuluisaksi tullut vierailu ei siis voinut tapahtua vielä 1725, vaan arvatenkin 1727, jolloin silloinen kuninkaan henkivartiokaartin kersantti oli 30 ikäinen. Eva ja Henrik vihittiin Sääksmäessä 31.3.1728, jolloin tyttö oli 13½ vuoden ikäinen. Heidän ensimmäinen lapsensa Beata Juliana syntyi 31.7.1729, jolloin Eva oli kahta kuukautta vaille viidentoista. Seuraavien lasten syntymävuodet ovat 1732, -34, -35, -37, -38, -40, -41, -43, -44, -45 ja -46. Poikia näistä oli 7 ja tyttöjä 5.

Mainittakoon, että vihkimisen suoritti ilmeisesti Sääksmäen kirkkoherra Jakob Haartman († 1729), joka puolestaan on kaikkien Petter August Rydmanin jälkeläisten esi-isä. Haartmanin jälkeläiset omistivat vielä pitkälle 1800-lukua Teristen kartanon Sääksmäellä, ja eräs Evan ja Henrikin pojista oli naimakaupan jälkeen tuon kartanon isäntänä 1700-luvun lopulla. (Ks. Petter August Rydman 200 vuotta, Bulletiini 2, 1998).

Henrik Blåfield kuoli vuonna 1746, jolloin leski Eva Catharina oli vajaat 32-vuotias 12 lapsen äiti. Anoppi Beata Sölfverarm kuoli Jutikkalassa 1751 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon Jutikkalan hautaholviin 23.10. Eva hallitsi tuolloin valtavaa maaomaisuutta, johon kuului Jutikkalan ja Lotilan lisäksi mm. seuraavat säterit ja rälssitilat: Mervi, Sipilä, Mikkola ja Krahtila Hattulassa, Hinkkala ja Apola Janakkalassa, sekä Kara Hausjärvellä.

Nuoren lesken oli siis hankittava uusi isäntä Jutikkalaan. Tämä löytyikin läheltä. 13.10.1752 Eva vihittiin hovisihteeri, Sääksmäen alisen kihlakunnan kruununvouti Johan Schreyn kanssa, joka tuolloin oli jo 55 ikäinen, ja omisti viereisen Lahisten kartanon (jonka oli ostanut Sääksmäen kartanoita pitkään hallinneelta de la Motte-suvulta - sekin Saloviusten kautta sukua useimmille Rydmaneille). Tälle Eva synnytti vielä kaksi lasta, Johan Adolphin (* 23.7.1753) sekä Carl Otton (* 28.11.1757). Tämän nuorimmaisen tytär Sofia Amalia Schrey nai 1817 Sääksmäen alisen kihlakunnan silloisen henkikirjurin Axel Gabriel Rydmanin, suvulle tunnetuin seurauksin.

Eva Catharina Birckholtzin "synnyttäjänura" oli alkanut poikkeuksellisen varhain, ja neljäntoista tiheään syntyneen lapsen äitinä hänellä on täytynyt olla erinomainen terveys. Mutta rajansa kaikella. Eva kuoli Jutikkalassa 31.1.1766 vain 51 vuoden iässä. Tällöin hänen omaisuutensa laskettiin 184 500 kuparitaalarin arvoiseksi.

Kari Rydman

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti