Matti asuu talossa. Pekka asuu taloa. Kumpi on väärässä, Matti vai Pekka?
Ei kumpikaan. Matti ja Pekka asuvat eri lailla.
Matti asuu esimerkiksi kerrostalossa, ja lähtee luukustaan töihin ja tulee takaisin luukkuunsa ja viettää normaalia asunnossa vietettävää elämää. Tai hän asuu omakotitalossa, ja elää samalla lailla - kuten esimerkiksi nykyään minä.
Pekka puolestaan saattaa käydä töissä, mutta hoitaa samalla taloaan ja sen ympärillä olevaa maata. Pekalla saattaa siinä olla vähän enemmänkin maata, jota hän ehkä viljelee, tai jolla hänellä on ulkorakennuksia joissa tapahtuu jotain harrastus- tai ansiosidonnaista.
Sekä verbi 'asua', että nomini 'talo' merkitsevät yhteydestä riippuen eri asioita.
Joka tätä eroa ei ymmärrä, hänellä on hyviä edellytyksiä kielipoliisikonstaapeliksi.
_ _ _ _ _
Viro vai Eesti?
Olen monesti yrittänyt selittää mikä ero näillä kahdella sanalla on. Ei mene perille kielipoliisikonstaapeleille, vaikka se ero on suuri, tosin korvattomille selittäen monimutkainen.
Runeberg tai Topelius saattoivat 150 vuotta sitten miettiä, kirjoittaako "Det är Suomis sång" vaiko "Det är Finlands sång". Joskus he päätyivät edelliseen, joskus jälkimmäiseen. Runoilijoita kun olivat, heillä oli merkitysvivahteitten taju.
Joka tätäkään eroa ei ymmärrä, hän hakekoon kielipoliisikomisarioksi.
_ _ _ _ _
Aikoinaan julkaistiin kirjasarja "Meidän maa". Kielipoliisikomisariot repivät revansa, ja vaativat että nimen tulisi olla "Meidän maamme".
Väännetään nyt talousrautalangasta. Koululainen kirjoittaa aineen "Meidän perheemme", joka saattaa alkaa sanoilla "Meidän perheemme on vähän kummallinen". Saman perheen edustaja voisi sanoa, että "meidän perhe on päättänyt lähteä Timbuktuun".
"Meidän maamme" on esimerkiksi 520 miljoonaa neliökyynäränalaa laaja, siellä on 32 000 sammenkalastajaa ja 35% kuusipuuta. "Meidän maa" taas on tunneperäinen ilmaisu: siellä asuu 'meitä', ja fiksuimmat meistä ovat kirjoittaneet tärkeitä kirjoja, joita siteerataan samannimisessä teoksessa.
Joka edelleenkään ei ymmärrä, hakekoon kielipoliisimestariksi.
_ _ _ _ _
En tiedä, yrittävätkö alakoulun opettajat vielä opettaa lapsosille, että sanat jakautuvat tavuihin, ja suomenkielessä vieläpä hyvin yksiselitteisellä tavalla? Joka tapauksessa säälin näitä viimeisiä opettajamohikaaneja, sillä kansakunnan kielikorvaa on turmeltu vähintään kahden "tahon toimesta":
Iskelmälaulajat jakavat tavuja tyyliin "to-i-vo-in"; kirjoitusohjelmat taas tyyliin "mediak-riitikko" tai "deo-dorantti". Kun vielä väitetään, että tietokoneet eivät tunnetusti missään tapauksessa tunne aeaekkoesiae eivätkä oeoekkoesiae, ja että niiden avulla tehdyissä lukujärjestyksissä on aivan "pakko" lyhentää eräs jo alimmilla luokilla keskeinen aine "AIdinkieleksi" (AI), saavutaan sellaiselle typeryyden tasolle, että tavoiteltavia virkanimikkeitä ei enää ole muita kuin kielikansliapäällikkö tai -ministeri.
_ _ _ _ _
Lopuksi lukijakysymys:
Sanan "puo-shaka" alkupuolen ymmärrän Hämeen kieleen jo varhain perehtyneenä hyvin. Sehän tarkoittaa 'persuuksia'. Mutta mitä tarkoittaa 'shaka'? Sanakirjani viittaa ainoastaan erääseen etelä-afrikkalaiseen neekeripäällikköön menneiltä ajoilta. (Kiitän tästä Tuomas Anhavaa 1960-luvulta).
'Lukijakysymys' tarkoittaa, ettõ mitään palkintoa ei tule, ja lehti tuskin tulee edes julkaisemaan vastauksia. Vain häiriköt vaivautuvat.
(Tämä on pakina vuodelta 1996. Vanhat kotisivuni tuhottiin verkosta, ja julkaisen tämän nyt uudestaan.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti