Meille on vakuutettu, että usko siirtää vuoria. Jos uskomme tarpeeksi ankarasti, meidän kuvitelmamme toteutuvat. Jos tosiasiat eivät kumoudu, vika on vain meissä. Olimme liian lepsuja.
Sellaisissa uskonnoissa, joissa luvataan ikuista elämää paratiisissa, tämä lupaus kytketään tiettyihin ehtoihin. Usko saattaa olla hyvin vahva, mutta jos siinä löydetään jokin väärä ominaisuus, se usko on mitätön, ja siitä seuraa rangaistus. Kuten tiedämme, eräissä uskonnoissa rangaistus toimitetaan uskon johtajien sanelun mukaisesti, ja pahimmillaan se rangaistus on kuolema, lievimmillään sosiaalinen hyljeksyntä.
Kun meillä ei ole havaintoja yliluonnollisen tahon tuomioista, on perättävä vastausta ihmisiltä, niiltä joilla on valta sitoa tai päästää. Heillä on tarve hallita seurakuntaansa, ja kasvattaa sitä yhä suuremmaksi. Mitä suurempi seurakunta on, sen enemmän seurakunnan hallitsijalla on vaikutusvaltaa. Sitä valtaa käytetään jotta saadaan muutoksia yhteiskuntaan - tai hallitsijan etuihin.
Tiedämme ne monet televisiopastorit, joiden haalimat sielut nopeasti muuttuvat kullaksi ja hopeaksi pastorien omilla tileillä. Tiedämme ne hurskaat poliitikot, jotka pyrkivät muuttamaan lainsäädöksiä aatteensa vahvistukseksi. Nämä hurskaat poliitikot eivät välttämättä ole varsinaisten uskontojen edustajia. Uskonnon kaltaisiksi voi kutsua myös sellaisia ideologioita, jotka ovat haaveellisen irrationaalisia, edustavat kulttuuri- ja moraalirelativismia, ja ovat innokkaita määrittelemään ihmisiä hyviksi ja pahoiksi.
Minun on vaikea pitää monia "äärikristittyjen" lahkojen johtajia, tai joitakin ajatolleja ja imaameja varsinaisiksi uskovaisiksi. Heillä on aivan muita päämääriä. Uskonnon kaltaista käytöstä löytää helposti myös vaikkapa DEI/Woke-liikkeistä, joiden johtajat tuskin voivat olla varsinaisia uskovaisia. Heillä on myös vallan muuta tähtäimessään.
Mutta tarpeeksi kaikille guruille on uskolle otollisia ja kritiikille immuneja väkijoukkoja. Kukapa voisi vastustella kun ihmisille ehdotetaan kaikkea ihanaa ja kaunista, tai ehdotetaan keinoja heidän huonon omantuntonsa hälventämiseksi! Koska ylivoimaisen enemmistön ajattelutapa on yhä umpimaagista, ja heidän käyttämänsä sanat ja käsitteet ovat maagisesti ladattuja, heidät saa helposti mukaan melkein mihin vain. Ovathan he ensisijassa sosiaalisia olentoja, eivät varsinaisia ajattelijoita.
1970-luvulla hoettiin kaikkialla ihania sanoja: "Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia!". Miten suloisesti nämä sanat hivelivät meitä! Ja kuinka innolla me keksimme mahdottomia ajatuksia, jotka juuri meille joskus tuottaisivat holjaa elämää. Ja sitten petyimme. Koska meidän uskomme ei ollut tarpeeksi luja.
Näin on ollut ennen, on nyt, ja aivan varmasti on myös huomenna.
Ihmiskunnan palvomista jumalista Aurinko on ainoa, jota ei ole keksitty.
VastaaPoistaTaivaallinen Iso-Arska onkin sellainen jumala, että kun se lopettaa aikanaan, ei Aurinkokuntana tunnetusta planeettajärjestelmästä ole mitään jäljellä.
Muiden jumalien keksimiselle tuli tarve, kun hallitsijat alkoivat kokea, ettei alamaisille pitemmän päälle riitä tottelemisen perusteluksi "Siksi kun minä sanon niin!".
Niinpä nimekäs lainlaatija Ḫammu-rāpi esitti saaneensa lakinsa juurikin auringonjumala Šamašilta eikä keksineensä ne itse.
Hallitsijat osasivat kuitenkin kautta aikojen pelata pelin sikälsi hyvin, ettei papisto päässyt kohoamaan pysyvästi hallitsevaan asemaan;
hindulaisuudessa bramiinit ovat teoriassa sotilaskasti Kṣatriyan yläpuolella, vaikka tosiasiallinen marssijärjestys lienee aina ollut toisinpäin.
Ja onhan papistollekin sopinut käytellä valtaa hallitsijan tukena, mutta vailla omaa vastuuta.
Qroqo, joskus papisto on ollut vahvin. Egyptissä 1400-luvulla eKr Ammonin mahtava ja rikas papisto peittosi farao Ekhnatonin, ja kyllä Iranin nykypapisto lienee vahvempi kuin varsinainen armeija, varsinkin kun sillä on oma erikoissotaväki. Ja joskus armeija todella kykeni kukistamaan diktaattorit, kuten Kreikassa tai Portugalissa
PoistaMinulla on paha taipumus suhtautua tietyllä skeptisyydellä henkilöihin, jotka julistavat puhuvansa Jumalan sanaa. Silloin kun Jumala kirjoitetaan isolla J-llä, häneen yleensä liitetään määreet "kaikkivaltias taivaan ja maan luoja" eli maailmankaikkeuden herra. Maailmankaikkeuden ikä on jotakin toistakymmentä miljardia vuotta. Siinä on erinäisiä miljardeja galakseja joissa jokaisessa on erinäsiä miljardeja tähtiä ja niiden ympärillä pörrääviä planeettoja. Yhden keskikokoisen galaksin laitamilla on yksi keskikokoinen tähti jota kiertää muiden joukossa kivensirpale eli planeetta jota me kutsumme maaksi. Tämän planeetan pinnalle on kasvanut kaikenlaista kirjavaa elollista ainesta ja niiden joukkoon on ilmestynyt hyvin hyvin hyvin lyhyt tuokio sitten sellaisia olentoja, jotka ilmoittavat että se, mitä he sanovat, edustaa tämän Jumalan näkemyksiä ja mielipiteitä. Vaikuttaa melkoiselta mahtailulta.
VastaaPoistaTaisi olla Kungfutse, joka sanoi että emme me noita henkimaailman olennoista mitään tiedä emmekä voikaan tietää, mutt niihin kannattaa suhtautua kunnioittavasti.
Jumalasta tai jumalasta puhuminen on sikäli hankalaa, että jokaisella lienee oma tapansa määritellä sanaa. Mitä yleisempi ja epämääräisempi määrittely, sen epämääräisempi ajatuskin on. Kaikessa rauhassa voi esittää, että jumala on osa "pimeää energiaa", jota sitäkään ei voida määritellä, ei edes sen olemassa olosta ei ole selvää tietoa. Tavallisen ihmisen ajatukset ovat konkreettisempia, ja jo roomalaiset tiesivät että ihmisen "jumala" on ihmisen näköinen, härän "jumala" on härän näköinen. Ja näissä voimme rauhassa sanoa että "ei ole".
Poista