lauantai 3. lokakuuta 2015

Säälittävä: romahdus vihasanaksi

En tiedä tämän kuvan tekijää. Ja mitä v-tua se teille kuuluu?


Verkkolehtien kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa mellastavat säälittävät apinat osoittavat todeksi ihmisen tunteista suurimman ja jaloimman: voittamattoman vihan. Se velloo vapaana, kiehuu katkerana, eikä sillä välttämättä ole suuntaa. Sen kohteeksi voi osua mikä tahansa, kuka kulloinkin.

Sanalla "säälittävä" on käytännössä vain yksi merkitys. Se tarkoittaa halveksuntaa, raivoa, silmitöntä tunnemyrskyn kourissa tempoilevaa vihaista mieltä. Sen käyttäjät eivät sääliä tunne. Sääli on heikkoutta, sääliltä puuttuu katu-uskottavuus, sääli on "säälittävää" typeryyttä. Säälihän on "tunteellisuutta", jota säälimättömät myös pitävät typeryytenä - huomaamatta kituvansa itse hirmuisen tunnemyrskyn riepoteltavana.

"Säälin" on käynyt samoin kuin lukemattomien muiden ylevyyttä, ihanteellisuutta, hyväntahtoisuutta tai jaloutta kuvaavien sanojen on käynyt. Se on vedetty alas korkeuksistaan, tempaistu siihen lietteeseen ja liejuun jossa valtaosa ihmisistä rypee. "Ukko" ja "akka", "ämmä" ja "äijä" kelpasivat ennen kunnianiminä jopa jumalille. Eivät enää, eihän mitään jumaliakaan enää ole.

Joskus kirjoitin sanan "pateettinen" merkityksen romahtamisesta. Sillä oli alkunsa kreikkalaisten ylvään puhetaidon parissa, 1700-luvulta lähtien se liitettiin jaloon tunnekylläisyyteen, ja vielä 1800-luvulla se kelpasi henkilökohtaisen tunteen ilmaisuun. Beethoven teki höyrypäissään säälittävän pianosonaatin, Tšaikovski säälittävän sinfonian, homoapina kun taisi ollakin, mikä se oikein luuli muka olevansa...

Eurooppalaisessa sivistyshistoriassa on ollut kausia, jolloin pidettiin arvossa sivistynyttä käytöstä ja tunteen jaloutta. Massat ovat nyt tehneet menestyksekkään kapinansa, sivistyksen pintakiilto putoillut  päältä kuin kapinen iho, ja ihminen paljastunut kaikessa säälittävässä rujoudessaan. Nyt tuntuu hyvältä ja oikealta, ja nyt voidaan kunnolla valmistautua kaikkien sotaan kaikkia vastaan.

Ja sehän on jo kivasti käynnissä täällä Suomessakin, vaikka edistyksellisimmät jo hokevat ettei mitään "Suomea" edes ole, se on vain entisen yläluokan konstruktio alempien luokkien eli tosi-ihmisten kurissapitämiseksi. Ja kun ei Suomea tai kansaa tai kieltä tai ylipäätään arvoja ole, onkin helpompi panna hösseliksi oikein kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti