Jäämistön järjestelyn yhteydessä putkahti esiin tämä postikortti. Sen päiväyksen hetkellä olin Jyväskylässä latinan prota opiskelemassa, ja iältäni 18. Kortin lähettivät Keuruulta Anto Leikola (täyttänyt juuri 18) ja Matti Klinge (pian 19). Olimme tulleet Norssista ylioppilaiksi samaan aikaan, pojat Norssin klassiselta puolelta, minä reaalin pitkän matematiikan linjalta.
En ollenkaan muista, millä tavalla kortti minulle päätyi. Muinaisuuden postinkulku oli ihmeellistä. Luultavasti kortti oli viety Alvar Aallon vasta valmistuneeseen korkeakoulun päärakennukseen, ja minut kai sitten löydettiin sieltä tai jostain vanhasta seminaarirakennuksesta.
Minä nousin oikeaan aikaan oikeaan junaan, ja pojat olivat vastassa kuten lupasivat. Muuten olisinkin joutunut soutelemaan Keurusselällä jollakin lainaveneellä... Selkisaaren vierailusta en muista kovin paljon, paitse sen että ratsastin ensimmäistä kertaa hevosella. Sillä oli jotain huvilan mansikkamaata vastaan, eikä se totellut onnetonta ohjastustani, joten vetäkäämme armeliaisuuden esirippu äkkiä kiinni tapahtumisten edessä.
Merkillinen yksityiskohta on kortin lopulla. Pojat pyysivät kutsumaan muitakin tuttavia, erityisesti NTI SILVA SOLAA tälle retkelle. Pyyntö hämmästytti minua silloin kovin, minulla kun ei ollut pienintä käsitystäkään tästä neidistä, joka ilmeisesti oli tehnyt suuren vaikutuksen nuoriin miehiin. Itse asiassa googlasin hänet vasta nyt. Kävi ilmi, että tämä neiti oli meitä viitisen vuotta vanhempi, melkein siis keski-ikäinen kirjallisuuden opiskelija. Hänet tunnettiin sittemmin nimellä Silva Kiuru, ja luen tällä hetkellä hänen postuumisti julkaistuja tutkielmiaan Agricolan ja vanhan kirjasuomen asioista. Suuri vahinko, että neiti Sola oli jäänyt minulle tuntemattomaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti