Vähitellen olen pääsemässä tarkastelemaan haltuuni tullutta runsasta sukuaineistoa myös äitini puolelta. Äidinäitini Nellyn vanhin sisarpuoli Hulda Jung (1856 Kokkola - 1914 Helsinki) on tullut jo ennestään tutuksi monien omistamiensa kirjojen vuoksi, jotka nykyisin sijaitsevat minun kirjahyllyissäni.
Hulda Jung 1883
Huldasta tuli opettajatar, mikä tuolloin automaattisesti merkitsi naimattomuutta. Hän oli yksi niistä lukemattomista urheista ja velvollisuudentuntoisista naisista, jotka ottivat kansan sivistämisen elämäntehtäväkseen, vaikka se maksoikin heille perhe-elämästä luopumisen. Hulda Sofia J. oli kokkolalaisen kauppias Karl Magnus Jungin tytär. Hänen äitinsä Maria Sofia Nordstedt kuoli tytön ollessa viiden ikäinen, ja isä meni parin vuoden kuluttua uusiin naimisiin. Huldan lapsuudesta en tiedä vielä mitään, enkä myöskään hänen opinnoistaan.
Huldalla oli kuitenkin nuoria serkkuja, jotka kohosivat kansalliseen maineeseen. Veljekset Bertel ja Walter Jung olivat merkittäviä arkkitehteja, edellinen varsinkin asemakaavojen laatijana. Heidän tunnetuin yhteinen työnsä on Hotelli Torni Helsingissä. Bertelin tyttärillä oli hupaisa nimistö. Kun heidän äitinsä oli Gundborg (Hausen), kolme ensimmäistä tytärtä sai samanalkuiset nimet Gunilla, Gunlög ja Gunvor. Kolmelle seuraavalle tuli myös 'tautologiset' nimet Ingeborg, Ingegerd ja Ingerid. Gunlög Jungista (Johnsson) tuli pianonsoiton opettaja, ja Gunillasta graafikko. Walterin tytär ja äitini pikkuserkku oli Dora Jung, eräs kuuluisimmista tekstiilitaiteilijoistamme.
Ehkäpä näissä Jungien österbottenilaisissa kauppiasperheissä taiteella oli jonkinmoinen asemakin. Huldasta tuli nimittäin runouden intohimoinen harrastaja ja kirjoittaja. Minulla on koko joukko kirjoja ja mustakantisia vihkoja 1870-luvulta alkaen, täynnä Huldan omia ja muitten runoja. Sivujen väleissä on suuri määrä lehtileikkeitä ja omien runojen luonnoksia sisältäviä lappusia. Joululahjaksi 1880 saatu kirja on tämän näköinen:ja sen ensimmäinen täytetty sivu on näin hartaasti somistettu:Kirjan välistä löytyi myös pieni kirjekuori, jossa on itse piirretty postimerkki ja leimakin:Kuoren takana lukee säepari: O, farväl nu, Pohjan tyttö! / Yksin seison här och lipar!!. Kuoren sisällä on nelisivuinen huolellisesti kirjoitettu "Murhe-Wirsi", jonka ensimmäinen sivu on kertovasti kuvitettu:
Kirje on selvästi miehen kirjoittama. Hulda Jung on lähtenyt kesällä 1887 Vallaan ja Tukholmaan, mutta mistä? Bie on paikkakunnan tai kartanon/talon nimi, mutta en löytänyt sellaista muualta kuin Katrineholmin läheltä Ruotsista. Aivan ilmeisesti vähän vitsikkäästi mutta hehkuvan lemmekkäästi kirjoittanut ja piirtänyt mies on luontevasti osannut myös suomea.
Ja kuka on runon otsikossa mainittu J.Bure?
Oletan, että Huldan mahdolliset miessuhteet ovat olleet melkoisen platonisia. Monet seikat viittaavat myös opettajattaren syvään kristilliseen vakaumukseen. Hänen tekstiensä kanssa minulla tulee menemään varsin paljon aikaa, mutta palaan aiheeseen jos syytä ilmenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti