Nyt on aika palata klassisen kirjallisuuden pariin. Vierellä on kuvia, ja ensimmäinen tehtävä on selvittää keitä kuvissa on, ja mitä niissä tapahtuu.
Jatkokysymys kuuluu:
Kuka sanoi kenelle: Nylje minut, revi silmät päästä, kisko korvat, katko jalat kaikki, mutta rukoilen sinua, [...], älä heitä minua tuonne orjantappurapensaikkoon".
Ja vielä lisäkysymys. Sama henkilö katselee kuolleen näköistä - no, jotakuta - ja sanoo kovalla äänellä:
[Piip] on aivan kuolleen näköinen, mutta ei hän sittenkään ole kuollut. Kuolleet aina...
Niin, mitä kuolleet aina tekevät?
Tämä on ns. Syvän Etelän folklorea. Kuvassa on Piki-Lapsi (Tar Baby), jolle Veli Kani (Brer Rabbit) antaa käytöskoulutusta jääden itse kiikkiin tahmeaan, luonnollisesti puhekyvyttömään "syöttiin". Veli Kettu ja Karhu tekivät syötin nappaamaan kanin.
VastaaPoistaKun kani on kiipelissä, niin Veli Kettu (Brer Fox) ja karhu kiistelevät kuinka kani otetaan päiviltä. Samalla kani huomaa lähistöllä olevan piikkipensaikon ja sanoo ketulle tuon ylläolevan. Lopuksi kani viskataan pensaikkoon ja se pääsee pakenemaan oveluudella. Kani kun on syntynyt ja elänyt tuollaisessa pusikossa, niin sille ei ole haittaa piikeistä.
Kuolleet kummittelevat...
Tämä on siis Remus-sedän tarinoista ja internet tietää lisää. Joskus kakarana meillä oli sellainen Disneyn 4-osainen kirjasarja, jossa oli noita kertomuksia. Kirjat olivat aivan luokattoman huonosti tehtyjä ja ne eivät montaa vuotta kestäneet ahkeraa lukemista, vaan ne hajosivat käsiin kun liima petti ja sivut irtoilivat.
Sanavahvistus oli "undead" :)
Kuolleet nostavat ylös oikean/vasemman? takajalkansa ja huutavat: "Vahoo!"
VastaaPoistaLuin noita Brer Rabbit tarinoita pienestä Mark Twainin (!) kirjoittamasta kirjasesta. Se englanti oli aivan ihmeellistä, lähes käsittämätöntä solkkausta, jota ei voinut ymmärtää muuten kuin mielessään hiljaa ääneen lausumalla.
VastaaPoistaKR
VastaaPoistapuhdas arvaus:
-sto yrittää heilutella -stön vankkaa asemaa p.pelissä.
Mutta Turhaan.
-stöllä on simsalabim-sana hallussaan, eli sana MUTTA. Sitä hän aina lopuksi käyttää. Sillä hän kumoaa edellä sanomansa ja taikoo esiin aivan vastakkaisen näkökulman ja tempun.
Ja läpimenee kuin väärä raha, jonka tuki hänellä on takanaan!
Jänis Vemmelsäärihän se siellä. Omasta kirjahyllystä löytyy Jänis Vemmelsäären seikkailuja (kannessa muodossa seikkailut), suomeksi kertonut Anni Swan. WSOY:n lasten oma kirjasto, kuudestoista painos 1954. Tuo kuva on sivulla 5.
VastaaPoistaSitä, kumpi takajaloista on kyseessä, ei paljasteta vaan sanotaan vain että toisen.
Näyttää uppoavan nykylapsiinkin. Sattumoisin luin kirjaa iltasatuina tuossa molemmin puolin vuodenvaihdetta, saatiin loppuun noin kuukausi sitten. Lapset pitivät kovasti, mistä huomaamme että vanhat konstit voittavat nykyajan hömpötykset. Ovat pyytäneet uusintakierrosta, palaillaan asiaan keväämmällä.