Suomessa aletaan Aamulehden mukaan ankarat talkoot niinsanottujen "vieraslajien" hävittämiseksi. Ensimmäiseksi hävitetään kasveista jättiputki ja jättipalsami, sitten on mm. lupiinin vuoro. Operaatioon uppoaa miljoonia euroja.
Jättiputken hävittämisen vielä ymmärtää. Se on myrkyllinen ja haitaksi ihmisille. Jättipalsamista en olisi niin varma. Minullakin on ollut puutarhassa tätä Himalajalta kotoisin olevaa komeaa kasvia. Mutta lupiinin kohdalla olen suorastaan hämmästynyt. Typpeä maahan sitovana se on erinomainen maanparannuskasvi, ja tienvarsilla komeaa nähtävää. Sitäpaitsi siitä on jo kehitetty rehuksi sopivia lajikkeita.
Vieras- tai tulokaslajien kohdalla mielipiteet ovat olleet jyrkkiä ja ehdottomia. Ne ovat ikäänkuin varjokuvia ihmistulokkaita koskevista käsityksistä. Voi olla että olen väärässä, mutta välistä on tuntunut siltä kuin juuri ne henkilöt, jotka kiivaimmin puolustavat ihmisten "monikulttuurisuutta", myös kiivaimmin vastustaisivat sitä kasvien ja eläinten osalta.
Vaikka ilmasto ei muuttuisikaan niin perusteellisesti kuin jotkut uskovat, uusia lajeja tulee maahan kaiken aikaa. Tätä immigraatiota on lähes mahdoton vastustaa. Aikojen kuluessa meidän maisemamme on muuttunut moneen kertaan, ja tulee muuttumaan vastakin. Ylenmääräinen puritaanisuus menee joillakin luontoihmisillä joskus epärealistisen pitkälle.
Me olemme olleet ylpeitä täälläpäin sijainneesta sammakonkellon ainoasta eurooppalaisesta esiintymästä. Uusien karttojen mukaan sen esiintymiä on nykyään jo kolme, kaikki suhteellisen lähellä toisiaan. Kamalaa, nyt sammakonkello vyöryttää Suomen!
Paljon enemmän meidän tulisi olla huolissamme tehomaatalouden aikaansaamista kasviston ja eläimistön muutoksista, ja esimerkiksi siitä että tienvieret yleensä niitetään nurin ennenkuin sen kasvit ovat ehtineet siementää. Siinä menevät peurankellot, mesiangervot ja ruusuruohot sen sileän tien - mutta ovathan pientareet sitten kovasti siistin näköisiä...
Tuosta juuri meilläkin tänään keskusteltiin, ja sitten isäntä kävi antamassa vähän rikkaruohoetikkaa jättiputken alulle, jonka huomasin silloin, kun etsittiin karannutta kilpikonnaa. Palsamit hävitin ensi töikseni, kun tänne muutin - satuin olemaan raskaana ja huonovointinen muutenkin, ja ne palsamit haisi mun nokkaan ihan hirvittävän ällöttäville. Kauniitahan ne on kyllä, eksoottisia kukkasia. Mutta oli niissä nyppiminen!
VastaaPoistaPaheksun myös syvästi tienvarsien niittoa väärään aikaan.
Sammakonkello piti kuuklettaa; kaunis olento on hän. Ehkä sekin olis tappolistalla, jos leviäis lupiinin tapaan ja söis elintilaa kotoperäisiltä kasveilta... joista joka ikinen on kuitenkin tulokas alun alkaen. Merenkulun alettua on satamista levinnyt kasvi poikineen, ja niitä pidetään jo omina.
Toivottavasti Sanna löysi kilpikonnansa! Kuinka monta kotoperäistä koppakuoriaista,vaikkapa sittisontiaista se olisikaan ehtinyt tuhota, jos olisi päässyt villisti sikiämään.
VastaaPoistaSe on kasvissyöjä... nirso sellainen. Voikukkia ja nokkosia syö, ja vuohenputkea. Ja löytyi se, onneksi :)
PoistaHieno kirjoitus Kari !
VastaaPoistaMinä olen aina ihmetellyt sitä, missä on hitaan ja nopean imigraation ero.
Kun kerättiin kasveja keski-koulussa, minä vein painolasti - saarista kerättyjä vieraslajeja, joita ei löytynyt Otavan suuresta värikuvakasviosta.
Sain kasviosta vain 9 -, vaikka nyt se on minun aarteeni ja upein muistoni eksoottiuudesta ja kaukomaista ajalta, jolloin itse en ollut Turku kauempana käynnyt
No hoh hoh kerta kaikkiaan! Enpä ole tällaiseen kasvillisuusetniseen puhdistusajatteluun törmännytkään.
VastaaPoistaMinulle lupiini on ollut aina alkukesän kaunis kukka, joka kaunistaa tienpenkereet. Jättipalsamistakin pidän.
Saas nähdä, koska sama etninen puhdistusinto tulee vaikkapa suhteessa eläimiin. Kaikki muut koirat kuin suomenpystykorvat, karjalankarhukoirat ja suomenajokoirat siivotaan? Entä karjassa? Jos nyt jossain vielä karjaa pidetään, niin miksi siellä on ylämaankarjaa, ayshirea jne? Eikö pitäisi pitää pelkkiä kyyttöjä, hevosissa pelkkiä suomenhevosia?
Tai miksi kasvatetaan kirjolohta? Eihän sellainen kuulu Suomen vesiin, ei pysty luonnollisesti edes lisääntymään meidän vesissämme. Koska näemme kyltin: "Kirjolohet takaisin Kanadaan!"?
Totta on, että kuvaamasi kaltaiseen haihatteluun "vieraslajeista" palaa rahaa älyttömät määrät.
Noista kolmesta meillä kotona on jäljellä enää kaksi, kun se putki saatiin pois päiviltä. Kun uusi kirjastotalo valmistui 1970-luvun lopulla, sen ympäristöä koristettiin istuttamalla komeita jättiputkia penkereelle. Muutaman vuoden päästä kulkivat kasvien kuolemanpartiot ympäri kylää myrkkyineen, ja ihan hyvä niin.
VastaaPoistaLupiinit leviävät hyvin puutarhassa. Jokainen puska pienentää ruohonleikkuualaa, säästää bensaa ja on täten hyödyllinen saastumisen vähentäjä.
ncmemen uurali - epärobottiuden todistelu käy aina vain hankalammaksi näissä kommentoinneissa
Minä näin oikein vaivaa, että sain istutettua lupiineja pihallemme... joka tosin kohta muista syistä tuhotaan.
VastaaPoistaLupiini on toki kaunis kasvi mutta se kuuluu kukkapenkkiin, ei tienpenkoille. Kyse ei ole niinkään makuasiasta vaan siitä, että sitoessaan maahan typpeä ja viedessään rehevällä kasvustollaan paljon tilaa se tappaa köyhempään maaperään kuuluvat kotoperäiset luonnonkasvit tieltään. Sen vuoksi lupiinin ei saisi antaa hallitsemattomasti levitä.
VastaaPoistaPuutarhoissa lupiinin liika leviäminen on helppo estää: katkaistaan kukkavarret ennen siementen kypsymistä. Kasvi leviää vain siemenestä, ei juuriversoista, eikä se ole maailman tappiin asti monivuotinen.
Jos tiehallintokin hoitaisi lupiinipenkat tällä tavoin, niiden kukista voitaisiin nauttia, ja niiton jälkeen penkat olisivat viheralueina. Silti kasvi ei leviäisi ympäri ämpäri sinne, missä siitä pitkällä aikavälillä on vain vahinkoa.