Suomen Kuvalehti julkaisi muistaakseni joskus 60-luvun alussa kuvan saksalaisesta sotilaskartasta viime sodan ajoilta. Muistan kuvan ruskehtavan syväpainosävyn, niin että taisi lehti olla painettu vanhassa Otavan syväpainossa. Minulla pitäisi tuo sivu olla tallessa, mutta se on tällä hetkellä "vaikeasti löydettävästi arkistoituna".
Julkaisemisen idea oli pohjoisesta Itä-Karjalasta löytyvä järvi, jonka nimi kartalla oli Jaurjärviozerosee. Tuon Järvijärvijärvijärven nimen synty on helposti rekonstruoitavissa. Suomalainen maanmittari oli ilmeisesti kysynyt järven nimeä lappalaiselta, joka ykskantaan ilmaisi nimeksi Jaur ('järvi'). Suomalaiseen karttaan tuli siitä nimi Jaurjärvi. Venäläiset tekivät oman karttansa suomalaisen pohjalta, ja lisäsivät nimeen omakielisen tarkenteen Ozero ('järvi'). Saksalaiset saivat karttansa venäläisiltä, ja liittivät jo pitkähköön nimeen vielä omakielisen järveä merkitsevän sanan.
Maailmassa ei liene toista paikkaa, joka niin vastaansanomattomasti todistaisi jo nimellään, että siltä paikalta aivan varmasti pitäisi löytyä vettä. Sattuisiko jollakin olemaan skannattua kuvaa tästä merkillisestä kartasta järvijärvijärvijärvineen?
Hauska juttu, mutta ilmiö on melko yleinen; myönnän kyllä, että nelinkertainen toisto saattaa olla maailmanennätys.
VastaaPoistaLuonnonmaantieteellinen yleisnimi on monta kertaa muuttunut erisnimeksi erityisesti löytöretkeilijöiden huolimattomuuden takia. Näin kävi esimerkiksi silloin kun eurooppalaiset alkoivat todenteolla tutustua ns. pimeimpään Afrikkaan. Anekdootti kertoo, että valkoinen bwana seisoi mahtavan Kongo-joen suistossa, osoitti sormellaan jokea ja katsoi kysyvän näköisenä alkuasukasta, joka puolestaan vastasi "zaïr" eli "joki". Näin karttaan merkittiin joen "nimeksi" Zaire. Tällä nimellähän tuo valtiontekelekin vähän aikaa tunnettiin.
Olisi hauska kuulla lisäesimerkkejä! :)
VastaaPoistaEn osaa suoranaisesti auttaa, mutta kyseinen tarina kerrottiin jossakin muutama vuosi sitten julkaistussa sotakirjassakin. Karttaa ei tainnut olla, mutta muistelisin järven olleen venäläisten puolella rintamalinjaa ja olleen lentäjille merkittävä suuntima-apu.
VastaaPoistaEldanka-järven jää, on taakse jäänyttä elämää...
VastaaPoista(Siis Joutankijärven.)
:)
VastaaPoistaHieno juttu. Toivottavasti tämä ei leviä, ettei joku innovaattori keksi tehdä paikasta turistikohdetta ;)
IDA, myöhästyit! Myin idean juuri miljoonasta eurosta Aalto-yliopiston humanistiselle lahkolle Suomalaisena Brandy Innovaationa! Suomi-Brandya valtiokin on etsimässä, olen jostain lukenut...
VastaaPoistaTämän vuoksi, Matruuna hyvä, unohda vanhentunut renkutus. Putinille on juuri lähtenyt sähke Ozerosee-järven jään bilateraalisesta hyödyntämisestä.
Suomi-Brandya valtiokin on etsimässä, olen jostain lukenut...
VastaaPoistaEikös ihan aito Suomi-Brandy ole leikattu konjakki eli Jaloviina * tai Jaloviina ***, ja paremmille ihmisille Monopol. Noita löytyy lähimmästä Alkoholiliikkeestä. *-jallu on käsittääkseni rytmimusiikkiyhtyemuusikoiden suosikki.
No, Saarijärveltä löytyy Pyhäjärven kansallispuistosta Onpahanvaanlampi. Pohjanmaalta Perhosta puolestaan löytyy Semmonen niemi, jossa käärme koiraa pisti - tiettävästi tämä on yhdessä Sallan Äteritsiputeritsipuolilauatsijänkän kanssa Suomen pisin paikannimi.
VastaaPoistaOlen nuorempana yöpynyt muutamalla reissulla Saariselällä Vittukeinon peskihaarassa, ihan nimen takia. Tämä vain siksi, että maanmittarin nimitiedusteluihin lapinmies ei aina suhtautunut kuolemanvakavasti. Karttanimi se lienee edelleen.
VastaaPoistaVoi, rakas Anonyymi, tässä on tapahtunut paha hyperkorrektisuusvirhe! Koska tiesin että 'brändi' on väännössana, kysyin asiantuntevilta tuttaviltani miten se oikeasti kirjoitetaan. He sanoivat että brandy. Tarkemmin ajatellen huomasin että nämä ystäväni olivatkin rytmimusiikkiyhtyemuusikoita...
VastaaPoistaRaimo, tuntuiko silloin nuorempana missään tämä yöpymispaikka?
Herätti tavallista aikaisemmin. Mutta ei kapustarinnan haikeaan "pliyy, pliyy..."- pyyntöön;-
VastaaPoistaMahtoi olla ruunaava kokemus. Tinarinnan kutsuhuuto siitä viereltä: "Pliis, pliis..."
VastaaPoistaPulkkilassa on terskanperä ja terskansuo ja aikonaan oli myös ihan virallisena kaupparekisterinimenä terskanperän kesoil ...
VastaaPoistaVaan tiedättekö, mikä aikoinaan oli Kalmarin Unioni?
VastaaPoista