tiistai 7. joulukuuta 2010

Jos Aristoteles olisi ollut mordvalainen

Kiitos Tuuren löysin nuorten kirjallisuuspalstan, jossa Ada-Maaria Hyvärinen ihmettelee indoeurooppalaisten kielten halua erotella sukupuolet toisistaan. Hän miettii lopuksi mitä olisi tapahtunut, "jos Aristoteles olisi puhunut muinaissuomea eikä muinaiskreikkaa"...

Kas, eipä Hyvärinen ole yksin mietteissään. Eestiläinen kirjailija Jaan Kaplinski om kirjoittanut aiheesta "Jos Heidegger [tai Aristoteles] olisi ollut mordvalainen". Kirjoituksen saksannos on tässä, ja onpa juttu mielenkiintoinen!

Kaplinski mainitsee Friedrich Nietzschen ja Fritz Mauthnerin, jotka kritisoivat länsimaista filosofiaa juuri sen kielisidonnaisuuden vuoksi. Nietzschen mukaan uralilais-altailaiseen kieliryhmään kuuluva filosofi katselisi maailmaa todennäköisesti eri lailla kuin indogermaani. Ja eikös vain heidän jälkeensä tullutkin Martin Heidegger, joka vei kielisidonnaisuuden aivan äärimmilleen. Niin eksklusiiviseksi, että suomentaminen on toivottoman hankalaa, ja suomennoksen ymmärtäminen pahuksen paljon vaikeampaa kuin alkutekstin.

Kaplinski sanoo Heideggerista aika myrkyllisesti: "Durch sein Verhältnis zur Sprache setzt Heidegger die Tradition der westlichen, realistisch orientierten Philosophie fort und fördert sie. Die Nähe seiner Interpretation der Sprache zur theologischen Interpretation der Bibel oder des Korans hat vielleicht dazu beigetragen, dass aus ihm ein Kultphilosoph geworden ist; der Heideggerianismus hat oft gewisse Züge von Sektierertum".

Käytyään läpi suomensukuisten kielten ilmaisujen erikoispiirteitä, ja verrattuaan niitä mm. kiinalaiseen tai intiaaniajatteluun, Kaplinski arvelee: "Ich glaube, dass die finno-ugrischen Sprachen die Möglichkeit bieten könnten, eine andersartige Philosophie zu entwickeln als die indoeuropäischen Sprachen. Eine solche Philosophie hätte wahrscheinlich gemeinsame Züge mit der chinesischen und anderen asiatischen Philosophien, aber auch mit gegenwärtigen Denken, das von der Logik des Verschwommenen (fuzzy logic) ausgeht". Kannattaa huomata tuo Kaplinskin mainitsema sumea logiikka!

Norjalainen kielitieteilijä Frode Strømnes analysoi jo 70-luvulla suomen ja skandinaavisten kielten eroja maailman hahmottamisessa. Hänen tunnetuimpiin havaintoihinsa kuuluvat mm. jääkiekkoselostukset eri kielillä, samoinkuin suomalaisten ja skandinaavisten elokuvien perusteellinen eroavuus. Kannattaa googlata, verkosta löytynee ensi alkuun hyviä tärppejä.

Itse olen kaksikielisenä huomannut, että kirjoittaessani selvitystä tai esittelyä jostain aiheesta sekä suomeksi että ruotsiksi teksteistä tulee aivan eri näköisiä. Ne on ajateltu ikään kuin kahdesta aivan erilaisesta suunnasta. Olen vuoren varma siitä, että yksikielinen suomalaisugri ajattelee ja kokee maailman hyvin eri tavoin kuin yksikielinen nykylatinalainen. Joku asiaan perehtynyt voisi selvitellä tästä aiheutuvia vaikeuksia tarkemminkin.

Kielten erot kertovat myös niistä ilmastollisista ja maantieteellisistä eroista jotka vaikuttavat kansojen ajatteluun. Eteläisimmässä Euroopassa maskuliinisen väkevästi paahtava aurinko on maskuliini, il sole. Pohjoisempana taas aurinko lämmittää ystävällisesti ja on feminiini, die Sonne. Etelässä kuu on lempeä ja lauha, ja tämän vuoksi feminiini, la luna. (Kuinka monta jumalatarta onkaan liitetty kuuhun!) Pohjoisessa taas kuu on kylmä, ja kirkkaalta taivaalta möllöttäessään se usein tuo mukanaan pelottavan pakkasen, der Mond. Muinaissuomalainen Neitsyt Maarian virsi tukee tätä ajatusta hyvin, vaikka suomessa ei sukuja olekaan.

6 kommenttia:

  1. KR

    Mielenkiintoista, mielenkiintoista. kieli kiinnostaa aina.

    Pistän tähän vähän vähemmän järkevän pohdinnan tuloksen: suomen kielen kolmannen persoonan neutraalisuudestakohan johtunee että samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiselo suht helposti hyväksytään - kaikki ovat häniä, ja haniakin keskenään.
    Presidentin linnankutsuillekin kelpaa hänen kanssa tai ilman häntä(ä).

    VastaaPoista
  2. Monissa kielten synty- ja kehitysteorioissa arvellaan elinympäristön jotenkin vaikuttaneen kommunikaatioon. Meidän pohjoinen ja karu ilmastomme on saattanut (yhdessä kielen suvuttomuuden ja talonpoikien suhteellisen vapauden kanssa) vaikuttaa esimerkiksi naisten äänioikeuden varhaiseen läpimenoon. Tietyistä kulmista katsottuna kaikki näyttää liittyvän tavalla tai toisella yhteen.

    VastaaPoista
  3. Tolkkien tuntuu lukeneen kalevalaa kirjottaessaan taru sormusten herralle-kirjaansa, mikä tolkkieni viehätti siinä?

    VastaaPoista
  4. Arvaa nyt, Tuure, tarvitsiko tällainen kielihullu enempää ylipuhumista! ;)

    VastaaPoista
  5. Tämä on sitten nuoren ja verrattain sivistymättömän jullin saivartelua, mutta sanon silti: Nimenomaan tuo viimeinen kappaleesi näyttäisi vihjaavan sen puolesta, että kaikki kuitenkin ajattelisivat samalla tapaa. Tietyt ominaisuudet koetaan kulttuurista ja kielestä riippumatta femiinisiksi, toiset taas maskuliinisiksi.

    VastaaPoista