Julma suu, pistävät silmät

Romaaneissa on ollut tapana kuvata pahoja ihmisiä silmien ja suun ilmeillä. Kellä on pistävä katse, kellä julma suu. Äskettäin koki tuhoamiensa vastustajien kohtalon Libyan hirmuhallitsija. Jos kellä pahalaisella on ollut julma suu, niin juuri Gaddafilla:Tässä kuvassa Gaddafi on ilmeisesti jopa hymyilevinään:
Pälyilevien silmien ja julman suun yhteisvaikutus on pelottava: tämä mies voi tehdä mitä tahansa minä hetkenä tahansa. Ehkä pelottava ulkonäkö on eduksikin julmalle diktaattorille:
Yleinen ja paljon naureksittu diktaattorin virkamerkki ovat mustat lasit silmillä. Ne estävät kansan näkemästä mihin julmurin katse milloinkin suuntautuu, ja levittävät näin pelkoa kaikkiin suuntiin. Tätä myös Gaddafi usein käytti. Mustien lasien lisäksi koppalakin lippa usein peitti hänen silmänsä.

Stalinin suuta ei muistini mukaan ole kuvattu julmaksi. Runsaat viikset peittivät sen osittain, ja huulien välissä roikkui usein piippu, leppoisien miesten tunnusmerkki. Mutta julmion silmiä on pelätty senkin edestä. Sodanjälkeinen ministeri Yrjö Leino kertoi minulle muinoin Sibelius-Akatemian ravintolapöydässä hallituksen vierailusta Neuvostoliitossa. Leino huomasi Stalinin pistävien silmien tarkastelevan häntä tuon tuostakin, ja oli luhistua paanisen pelon alle. Edes virallisissa muotokuvissa ei hirvittävän murhamiehen uhkaavaa ilmettä pystytty täysin peittämään:

Omar al-Bashir, Sudanin verinen presidentti on raa'an pedon näköinen, ja Keski-Afrikan operettikeisari Bokassa on onnellisen näköinen koristesälänsä keskellä kuin viaton mielipuoli.

Mitä julmemmin diktaattori on käyttäytynyt, sen hurjemmin hänen on oltava peloissaan. Monien kohdalla tämä näkyy alituisena varuillaan olemisena, epäluulona, paljastavien ilmeiden ryöppynä. Julmat ilmeet luovat tosin pelkoa, mutta eivät loputtomiin. Tässä kuvassa ei Ceausesculla enää mene hyvin. Kohteliaisuushymyn takana loiskuu torjuminen, varauksellisuus, pelko:
Ja koskaan unohtumaton oli Ceausescun ilmeitten ryöppy silloin, kun hän parvekkeeltaan alkoi tajuta kansanjoukon nauravan hänelle. Hämmästystä, epäuskoisuutta, pelkoa ja kauhua. Eivätkö korviin kuiskutelleet liehakot puhuneetkaan totta?
Minkähän laisia mahtavat diktaattorien yöunet olla? Pystyvätkö he nukkumaan viattoman unta ilman pillereitä? Rooman sotapäälliköt olivat viisaita, kun panivat orjan mahtavassa triumfikulkueessa kuiskuttelemaan korviinsa "memento mori", muista että olet kuolevainen...