Ovela sommitelma - Fragonardin Keinu

Fragonardin Keinu on täydellisen kaunis rokokoomaalaus. Pienestä koostaan huolimatta se on loputtoman täynnä värien ja muotojen moninaisuutta. Sommitelmana se on paljon monimutkaisempi kuin Kylpijät, eikä sitä yhtä helposti pysty pakottamaan minkään laiseen ruudukkoon. Sen tenho perustuukin joukkoon diagonaaleja.

Katsotaanpa kerronnallista sisältöä. Kolmikolkkahattuinen kavaljeeri nauttii ruoholla maaten näkymästä, jonka hehkuvaan ruusunpunaan peittynyt neito tarjoaa. Palvelija oikealla pitää keinun liikkeessä, ja neito korostaa helmojensa aukeamista potkaisemalla hurmaavasti kengän jalastaan. Kavaljeerin katse ja ojennettu käsi kohdistuvat mielenkiintoiseen paikkaan helmojen alla. Tuohon aikaanhan vain baletin tanssijat saattoivat käyttää niinkin ekivookkia vaatekappaletta kuin alushousuja.

Sommittelu korostaa tuota helmojen alaista meille näkymätöntä aarretta. Neljä osittain kaartuvaa diagonaalia yhtyy tällä kohtaa, ja ne muodostavat keskenään symmetrisen asetelman.

Vasemmalta katsoen ensimmäinen on kuvan alemman puolikkaan lävistäjä. Seuraava alkaa sinertävästä aukosta puustossa, ja kaartaa oikealle edetessään lähes vaakasuoraan kohti penkkiä jolla palvelija istuu. Kolmannen diagonaalin määrittelee keinun vasemmanpuolinen köysi, ja neljännen sen oikeanpuoleinen köysi. Tämä diagonaali kaartaa vain vähän osuakseen kavaljeerin ojennettuun käteen.

Kuvan yläosa jatkaa alapuoliskon liikkeitä, ja muodostaa mainion, loppumattoman kuplivan vertauskuvan niille moninaisille mielikuville, jotka kuvan varsinaisesta toiminnasta syntyvät. Ja, kuten aina, oikea reuna ei vuoda, ja alakulman vuotamattomuutta korostaa vielä palvelija, jonka kädet suoraan vastustavat vasemmalta oikealle suuntautuvaa katseen painetta.