Nyt sitten valmistui pastiššisonatiinin hidas osa. Kuten lupasin, musiikki on kuin sokeroitua mansikkahilloa englannintorvelle, sellolle ja pianolle. Ja tietysti piti vielä kuvittaakin se 1800-luvun maalauksilla, mukana Munsterhjelmia, Edelfeltiä ja englantilaisia prerafaelisteja. Merkillistä on, etten osaa enää edes hävetä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti