tiistai 1. helmikuuta 2011

Lisää Signen ja muiden kuvia kauniista Suomesta


Finland * Suomi -albumissa oli kaksikin Signe Branderin kuvaa Punkaharjun maisemista. Yllä niistä kaunis ja monipohjainen näkymä, oikea kuvaajan ihanneaihe. Kehyksinä toimivien puiden välistä näkyy järvimaisema, jonka katkaisee kannas. Sen takaisen selän poikki kulkee jälleen kannas tai niemi, jonka takana häämöttää kolmas vesialue! Näin kuva saa syvyyttä ja jatkuvuutta tavanomaista enemmän. Toisessa Punkaharjukuvassa pääasiana on kapea ja huonokuntoinen maantie, jota pitkin ajavat hevosrattaat. Miten kummassa tällainen kuva houkutteleekin nostalgisoimaan vanhaa kurjaa tiestöä, josta vielä minullakin on ehtinyt olla havaintoja!

Kolmas Signen kuva esittää elonkorjuuta Pohjois-Savossa; valitettavasti paikkakuntaa ei sen tarkemmin määritellä. Vaikka kuva on oikeastaan kansatieteellinen, siinäkin on havaittavissa klassista sommittelua ja pinnan sekä vertikaalista että horisontaalista kolmijakoa:

Matkailuyhdistyksen kuvissa ei mainita tekijän nimeä, mutta hänellä on täytynyt olla silmää Olavinlinnaa kuvatessaan. Kävin läpi kaikki Googlen löytämät kuvat linnasta, mutta juuri tämä kuvaussuunta on kutakuinkin ainutlaatuinen. Siinä pääosassa eivät olekaan innokkaimmin kuvatut tornit, vaan jykevä Paksu bastioni, joka antaa kuvalle ylimääräistä painoarvoa.
Viimeinen tämän päivän kuvista on myös Matkailijayhdistyksen nimettömän kuvaajan työtä. Se esittää talkoita tai kuten muunkielisesti ilmaistaan elonkorjuujuhlaa Hämeessä. Kartano taustalla on niin tavattoman tutun näköinen, että pyydän nyt ystävääni Ari Siréniä tai muita Hämeen kartanoiden tuntijoita tunnistustyöhön! Ja ylimääräisenä palkintona miespuolinen katsoja tietysti huomaa etualan kovin suloisen ja persoonallisen näköisen neidon, joka näyttäisi varta vasten tuohon paikkaan sijoitetulta...
Lisäys 2.2.11
Ari Sirén vastasikin heti:
"Kartano on Pälkäneen Ruokola, 1900-luvun alkuvuosina. Taustalla kartanon flyygelirakennus, joka on edelleen olemassa. Varsinainen päärakennus tuhoutui Vapaussodan taisteluissa.Kuvaaja on Atelier Laurent, Tampere.
En muuten usko kuvaa manipuloidun. Sopiva valo ja hyvin pienirakeinen lasinegatiivi yhdistettynä pitkään valotusaikaan, kyllä se tuollaisen kuvan tuottaa. Olen nähnyt sen originaalin. [Tämä oli kommentti ensimmäiseen kommentaariin tuossa alempana. KR].
- Minulla on jossain kopio siitä Ruokolan kuvasta. Samasta tilaisuudesta on myös toinen kuva, eri suunnasta. - Isoäitini tunnisti aikanaan etualalla olevat ihmiset. Originaali löytyy ainakin Hämäläisosakunnan kokoelmista".

Kiitos Ari! Olisi tosiaan hauska tietää nuo kuvan lähimmät ihmiset. Jotenkin minusta tuntuu että kaunis neito on sosiaalisesti korkealla, ehkäpä talon tytär. Myös vanhempi etualan naisista saattaa olla samalla sosiaalisella tasolla. Tuskinpa noin näkyvään paikkaan ketään kunnanvaivaista olisi päästetty. Sitä paitsi pitkien pöytien pää on erinomainen paikka tarkkailla talkooväkeä ja huolehtia siitä.

3 kommenttia:

  1. Tuossa ruokailijakuvassa on pikavilkaisulla jotain epäluonnollisen tuntua. Kuin se olisi koottu useata otoksesta. Mutta epäloogisesti vaihteleva terävyys kasvoissa johtunee piiitkästä valotusajasta. Kaikki eivät vain ole malttaneet istua aivan hievahtamatta koko suljinaikaa (vai oliko suljinta kamerassa ollenkaan, ehkäpä kuvaaja otti kädellä tulpan pois objektiivin edestä ja laski ääneen sekuntteja kunnes laittoi tulpan takaisin)

    Ja pimiössä on ehkä vähän "photoshoppailtu", siis varjopaikkoihin (vasemmanlaidan naisten kasvoihin ja oikean nurkan pikkupoika)on annettu lisävalotusta. Niin ainakin veikkaisin noista nuhruisemmista kontrasteista päätellen. Osattiin sitä ennenkin.

    Nuo maisemat on kyllä hienoja. Toki mustavalkoisuus tuo valokuviin automaattisesti jonkinlaista arvokkuuden tuntua, ihan samoin kuin latteudetkin kuulostavat latinaksi jotenkin korkealentoisemmilta...

    VastaaPoista
  2. Voit kyllä olla oikeassa kuvanteon suhteen. Pitkää syväterävyyttä vaatinut kuva oli tehtävä ainakin hyvin ahtaalla optiikalla - ja olenpa sitä itsekin 'fotosoppaillut' pimiössä, häivytellyt reunoja ja lisännyt valoa tiettyihin kohtiin reikäpaperia liikutellen tai sormilla varjostaen... - Mutta tuo kartano mokoma, on niin tuttu että täytynee mennä kirjastoon katsomaan Suomen kartanot -kirjaa...

    VastaaPoista
  3. KR
    'Toisessa Punkaharjukuvassa pääasiana on kapea ja huonokuntoinen maantie, jota pitkin ajavat hevosrattaat. Miten kummassa tällainen kuva houkutteleekin nostalgisoimaan vanhaa kurjaa tiestöä, josta vielä minullakin on ehtinyt olla havaintoja!'

    Että voitkin usein osua asiaan.

    Punkaharjun päälle litistetty asfaltti on kaikista kurjin ratkaisu minkä tuo ihana harju on joutunut kokemaan. Miten se VOI olla mahdollista! Sitä minä olen itkenyt läpi vuosien: sama jos Kolin kalliot asvaltoitaisiin ja tasoiteltaisiin että turistirutistin olisi turvallisempi katsoa Pielistä - ann'mun kaikki kestää!
    Kerrankin vetää hikkajiin vakavaksi. d

    Vilkaisepa hätääni tuolta:

    http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/7813/marraskuun-saldo-hitaammin-lyhyemmin-matalammalle

    VastaaPoista