Sidottua mittaa: Yakamochin ja muiden klassikoiden tanka-runoja suomeksi

Edellinen juttuni mestarirunoilijoiden taidosta sijoittaa laaja aihe pieneen tilaan houkutteli etäystäväni Ironmistressin ajattelemaan, että lyhyiden ja keskitettyjen japanilaisten runotyylien soveltaminen suomenkieleen olisi vaikeampaa kuin esimerkiksi englantiin. Ruukinmatruuna puhui haikusta, mutta laajennan kysymyksen koskemaan myös sen laajempaa muotoa tankaa.

Voisi luulla, että artikkeliton suomi olisi päin vastoin helpompi käännöskieli kuin useimmat indoeurooppalaiset. Sitäpaitsi suomi on tavattoman fleksiibeli kieleksi; kuten aikaisemmin totesin, jopa sanaluokkien välinen ero saattaa olla häilyvä. "Aleksanterin muistomerkki on patsaampi kuin Waltarin"... Ainoa hankalampi asia lienee sanojen pituus, joka varsinkin englannissa on jo kulunut lähes minimiinsä, ja antaa tilaa myös artikkeleille.

No, otetaan sitten esimerkkejä hyvistä tanka-suomennoksista. Tässä esitellyt tankat ovat kaikki Tuomas Anhavan ensimmäisestä japanilaistankojen kokoelmasta Kuuntelen, vieras.

Kunpa olisin
sinua lähellä kuin
suolaisen tytön
iholla märkä lieve.
Muistan sinua aina. (Akahito)

Odottamatta
olisi ollut paras,
unta nähden yö,
katselematta miten
hitaasti tuo kuu kulkee. (Akazome Emon)

Muistan ne ajat
jolloin minä en häntä
vielä tuntenut:
kuin ei olisi ollut
murhetta minkäänlaista. (Atsutada)

Katselen kuuta,
joka tuhannet murheen
polut valaisee,
ja tiedän etten ole
syksyssä yksinäni. (Chisato)

Kukaties elän
vielä niin kauan että
alan kaivaten,
leppoisasti muistella
tätä murheeni aikaa. (Kiyosuke)

Mättäältään suolta
yhden ainoan kerran
kun kurki huutaa,
muut linnut hätkähtävät
ja alkavat kirkua. (Saigyō)

Tuokion verran
saimme olla yhdessä
varmoina siitä,
että rakkautemme
kestää tuhannen vuotta. (Yakamochi)

Illalla jätän
oven valmiiksi auki,
odotan häntä:
hän sanoi tulevansa
uneen minua tapaamaan. (Yakamochi)

Miten katkeraa
kohtaaminen unessa,
kavahtaminen
hereille pimeään, kun
kädet harovat tyhjää. (Yakamochi)

Varsinkin nämä ja muut Yakamochin (718-785) tankat tekivät minuun tuoreeltaan suuren vaikutuksen tuolloin vuonna 1960, kun Anhavan kokoelma julkaistiin. Niistä riitti keskenämme aika lailla juttua myöhemminkin. Olen näistä löytänyt netissä useita suorasanaisia englanninnoksia, joista päätellen Anhava on ollut hyvin tarkka sisällön suhteen. Sen sijaan en ole löytänyt englanniksi juurikaan sidottuun mittaan tehtyjä käännöksiä. Jonkun saksalaisen löysin, mutta ne näyttivät olleen aika vapaita. En siis tältä istumalta osaa ostaa enkä torjua Ruukinmatruunan tarjousta.