maanantai 13. helmikuuta 2012

Kuntaliitokset, sekasotku vallanhimoa ja ylimielisyyttä?

Kun Toijala, Viiala ja Kylmäkoski liittyivät Akaan kunnaksi, syntyi suurta sekaannusta. Onko Toijalaa nyt enää olemassa? Onko sanottava Akaan Toijala? Onko Toijalassa asuva akaalainen vai toijalalainen? Monille nämä kysymykset ovat käyneet ahdistaviksi. Keitä me olemme ja ketkä meitä määräävät?

Vastaus on toki aivan yksinkertainen. Akaa on hallinnollinen alue. Jos kysymys ei ole hallinnollisista asioista, on samantekevää käyttääkö sen nimeä ollenkaan. Toijala on Toijala yhäkin, Viiala on Viiala. Molemmat ovat vanhan Akaan kyliä. Käytännön asiat ratkaisevat nimenkäytön. Jos asuu Toijalan kaupunginosassa nimeltä Ketunpesät, lienee parempi sanoa olevansa Toijalasta, sillä Ketunpesien sijaintia ei kauempana asuva tiedä. Samoin Kurisjärveltä kotoisin oleva ehkä mieluummin sanoo olevansa Kylmäkoskelta.

Kuntaliitoksissa vallankäyttö tietysti muuttuu. Kylmäkosken edustajia Akaan valtuustossa on pieni vähemmistö, joka tietysti voi tuntea olevansa voimaton isompiensa puristuksessa. Esimerkiksi pienten koulujen sulkeminen voi kurittaa pientä kunnanosaa pahemmin kuin keskusaluetta. Kuntaliitosten vaikein kysymys saattaa liittyä juuri vallankäyttöön, ja koska poliitikoiksi usein hakeutuu määräilynhaluisia pomoluonteita, vallankäytöstä saattaa tulla ongelma. Sen sijaan isommissa, yhden kunnan voimavarat ylittävissä asioissa ei muutoksia välttämättä tule ollenkaan nykyisten kuntainliittojen ja muiden yhteistyösopimusten toimintaan nähden.

Jos asukasluvultaan täysin ylivoimaiseen kuntaan liitetään vähäväkinen alue, vallankäytön ongelmat saattavat käydä hankaliksi. Uudet pomot saattavat olla omahyväisiä ja itsetyytyväisiä. Tampere on juuri sellainen taajama, johon liittymistä hiukan pelätään. Aamulehti on ilakoinut koko Pirkanmaan liittämisellä Tampereeseen: paikannimet muuttuvat "tietysti" sen mukana. Vaikka joku voisikin edelleen hyvin sanoa olevansa Lempäälästä tai Virroilta, hänet luetaan kumminkin "tamperelaiseksi" - jos nyt oikeiden manselaisten joukkoon huolitaan. Tampereen käyttäytyminen on jo vuosikymmenet ollut melkoisen neuvostoliittolaista taikka isovenäläistä, jos tällainen vertaus sallitaan.

Yleisessä tietoisuudessa joku käenpoikanen saattaa viedä alkuasukkailta jopa nimenkin. Kalvolan Iittalankylään kohosi tehtaita, Nurmijärven Hyvinkäänkylään tuli rautatie, Sääksmäen Valkeakosken kylään tehtaita. Sääksmäen historia onkin tässä suhteessa varsin kuvaava.

Sääksmäkeen valtavaan pitäjään kuuluivat kappeliseurakuntina mm. Urjala, Pälkäne ja Akaa. Kukin niistä itsenäistyi aikanaan. 1920-luvulla Valkeakosken teollisuuskylä itsenäistyi ja vei muitakin lähikyliä mukaansa. 1970-luvulla loputkin Sääksmäestä liitettiin Valkeakoskeen. Tuolloin kaupungin johtohenkilöt innostuivat. Kaupungin historiankin kirjoittanut henkilö ilmoitti, että "Sääksmäen nimi poistui nyt maailmankartalta". Ei poistunut. Sääksmäen silta on edelleen saman niminen kuin valmistuessaan, seurakunnat yhdistyivät Sääksmäen seurakunnaksi. Kaiken kukkuraksi nyt hahmotellaan ainakin Akaan ja Valkeakosken yhteenliittymistä, ja työnimenä on johdonmukaisen historiallisesti Sääksmäki.

Harva vastustanee Sääksmäen nimeä, jos tietää historiasta jotain. Akaalaiset eivät suin surminkaan alistu "koskilaisiksi", koskilaiset vielä vähemmin akaalaisiksi. Vaikka "koskilaiset" kivikaupunkilaiset vähän vielä vierastavatkin maaseutuista "liitosaluettaan", he joutuvat seurakunnan tavoin nielemään Sääksmäen nimen, jos historiatietoiset ja kompromissihaluiset naapurit näin haluavat.

Sääksmäen keskeinen asema paljastuu historiasta. Sääksmäen kihlakunnat, ylinen ja alinen, kattoivat 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen, etelän Somerolta ja Tammelasta aina kauas Keski-Suomen eräalueille. Ehkä joskus elämme Sääksmäen kaupungissa, jonka asukkaat silti ovat kuka Toijalasta, kuka Viialasta, kuka Kylmäkoskelta, kuka Valkeakoskelta, kuka jopa itse Sääksmäestä - kuten minä?

10 kommenttia:

  1. Helsingin kaupunginosat ovat kukin väkimäärältään kuin pikkukaupunkeja. Olisi hullua, jos Töölössä olisi oma kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuusto, verotus ja hallinto jne... Ja juuri kuten sanot, täällä asuu Töölössä töölöläisiä, Lauttasaaressa larulaisia jne. ja silti kaikki hallinnollisesti ovat Helsinkiä. Eikä asia muuksi muuttuisi, vaikka Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja vaikka kaupanpäälle Sipoo tähän liitettäisiin.

    Minusta hallintoalueille niin täällä kuin sielläkin voitaisiin ottaa mikä tahansa hallinnollinenkin nimi - ihan jopa vaikka Pääkaupunkiseudun hallintoalue tai teilläpäin jokin Hämeen hallintoalue tms. Olisihan se ainakin linjassa valtionhallinnon kanssa AVIen ja ELYjen tyyliin... jokainen kun kutsuisi omaa aluettaan kumminkin sen alueen nimellä. Tai sitten vain suurimman mukaan nimi tai jokin muu peruste - muut urveltavat, mutta sukupolvi eteenpäin ja jopa sujuu... Onhan nytkin Sääksmäki edelleen Sääksmäki... ;)

    Jotenkin luulen, että isossa kaupungissa kaupungisjohtaja voisi sooloilla tietyissä asioissa myös vähemmän kuin pienessä? Päätösvalta hajautetumpaa? Vaikka on toki Pajunen Helsingissä näyttänyt mallia, miten omaa asiaa ajetaan - onneksi ei vielä ainakaan Malmin lentokentän ja Guggenheimin osalta onnistuen.

    VastaaPoista
  2. Otettiin nimeksi Sastamala ja se oli hienoa se! Hämeenlinna pysyi samana, vaikka monta kuntaa liitettiin yhteen. Nyt kun puhutaan taas liitoksista ja jos ne toteutuvat, niin on nimenvaihdosten aika. Ensiksi se pohjoisempi kokonaisuus on tietenkin Sääksmäki, ei mikään koski! Ja etelärajalla oli Vanaja, eli se vanha vanain kaupunki jo rautakaudelta peräisin. Hämeenlinnan on ja pysyy tiilisenä muistona ajalta jolloin alue vielä kuului Vanajaan. Mutta me tarvitsemme historian havinaa ja kyllä renkolaiset ovat edelleen renkolaisia ja hauholaiset, vaikka olisivat muttaneet hetki sitten Hauholle, ovat hekin hauholaisia.

    Muuten olen vaan huomannut sen, että sellainen paikallistunne ja kyläidentiteetti ovat vahvistuneet kylissä, jotka liitettiin Hämeenlinnaan. Kuten Kari sanot, kunta on vain hallinnollinen alue ja harvalla meilla on asiaa kunnantalolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä Vanajan kaupungista! Aika mielenkiintoista on muuten kirkonkylien mahdollinen vahvistuminen tässä yhdistymishuumassa. Esimerkiksi Rengon merkitys Vanajalta maailmalle menossa, se kun oli yksi keskiaikaisen massaturismin solmukohdista matkalla Santiagoon... Renko ja Hauho eivät ole Hämeenlinnaa, vaikka sen hallintoalueeseen kuuluvatkin. - Samaa mieltä olen myös Sastamalasta. Tyylikästä historismia! Tätä ennenhän Vammala oli jo ryöstänyt Tyrväältä maat, vain Tyrvään kirkko seisoo keskellä Vammalaa...

      Poista
  3. Myös itse Eino Jutikkala on Sääksmäeltä! Katsokaapa Jutikkalan Studia Generalia -luentoja Helsingin yliopiston nettisivuilta. Akateemikko jos kuka osasi luennoida. Hän oli ylpeä kotiseudustaan.

    T. Timo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun akateemikko haudattiin Sääksmäen kirkon vierelle, herätti huomiota että vain Valkeakosken kaupungilta ei tullut seppeltä, kukkia tai adressia. Mikä lie syrjäkylän mitättömyys ollut...

      Poista
  4. Epäilen kuntaliitosten taloudellista järkevyyttä. Asukkaiden määrä ei liitoksissa vähene ja asukkailla on samat oikeudet kunnallisiin peruspalveluihin kuin nytkin. Henkilöstö säilyttää viiden vuoden ajan palvelussuhteensa, joten säästöä ei synny ellei tapahdu luonnollista poistumaa. Vanhalla palvelurakenteella menot kasvavat vuodessa 3,0-3,5 %.

    VastaaPoista
  5. Suomessa on valtava määrä kaupunkeja, jotka ovat kasvaneet emäpitäjistään:

    Sääksmäki -> Valkeakoski
    Ulvila -> Pori
    Kirkkonummi-> Espoo
    Vehkalahti -> Hamina
    Hollola -> Lahti
    Tammela -> Forssa

    jne. Miksi tuon uuden kunnan nimi ei todellakin voisi olla Sääksmäki? Se on historiallinen nimi ja Sääksämen vaakuna oli upea. Siinä olisi kunnallisidentiteettiä.

    VastaaPoista
  6. KR

    Samalla asialla tässä liikuskelen.

    elämäsi tilaisuus nähdä tänään netissä niitä ämeriäkkyläisiä livenä! (kuin humanoidin näkis...)
    = http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/26585/henna-virkkunen-joensuussa-harvinaisen-suorana-tanaan

    VastaaPoista
  7. Nykyinen asuinpaikkani pakkoliitettiin Uuteenkaupunkiin vuoden 1974 alusta, mutta ei se miksikään sitä muuta, että "nämä ihmisse ova pyhämaalaissi" hamaan maailman tappiin. Olisiko niin, että nuo hallintoasiat saavat turhan paljon painoarvoa? Tietenkin on niin, että pienten taajamien edustus päätöksenteossa on vähäinen tai olematon.

    Ehkä en osaa hahmottaa näitä asioita, kun kuulun siihen ihmisryhmään, jolle pelkkä ajatuskin jostain valtuuston tai hallituksen kokouksesta on jo kauhistus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä käväisin valtuustossa yhden kauden ajan, pelastamassa eräitä asioita Sääksmäessä. Kyllähän sen nopeasti tajusi millaisia pikkuhitlereitä ja vallankäyttäjiä valtuusto oli pullollaan...

      Poista