Muuan keskustelu

"Kuule, me haluaisimme että tulet esiintymään meille!"
"Ikävä kyllä en enää esiinny."
"Mutta meillä niin ihaillaan sinua, suorastaan jumaloidaan! Tekisit ihmiset onnellisiksi jos tulisit!"
"Olen kovin pahoillani, mutta..."
"Kuule, minä syötän ja juotan sinut parhaassa ravintolassa!"
"No kun en ollenkaan juo, ja..."
"Kuules nyt, ei se rahasta ole kiinni!"
"Ei minullakaan, mutta kun en myy epäkuranttia tavaraa."
"Meille kelpaa huonompikin. Sano vain hintas!"
"Minulle ei epäkurantti riitä. En enää kykene esiintymään kelvollisesti."
"Ihmiset tulevat olemaan pettyneitä ja vihaisia. Mikä s-na sä oikein luulet olevas?"
"Ihminen joka ei tuommoisten puheiden jälkeen tulisi muutenkaan teille esiintymään."
"Haista sinä v-ttu!"
(Mahdollinen tönäisy).

☹

Tämän keskustelun olen erilaisin muunnelmin käynyt kymmeniä kertoja. Viimeksi nyt perjantaina. Jotkut ihmiset ovat tottuneet komentamaan, mielistelemään, lahjomaan ja uhkailemaan, ja ilmeisesti riittävän moni on mennyt halpaan. Heikoimmat jo mielistelyn jälkeen, neuvotteluasemaltaan alakynnessä olevat viimeistään uhkailujen jälkeen.

Määräilemään tottunut johtavan luokan mies ei kestä tappiota. Hän on tottelemattoman edessä kuin Ceausescu valtansa viimeisellä hetkellä palatsinsa parvekkeella. Ei usko korviaan.

Sillä erolla, että Ceausescu tapettiin. Mahtimies jatkaa sen sijaan porskuttamistaan. Miten tässä dynaamisessa komentotaloudessa mahtimiehet saisi uskomaan, ettei moinen päsmäröinti pitkän päälle kannata? Ei mitenkään, sillä päsmäröinti kannattaa aina. Ikuisesti ja kvartaalista toiseen.