Keskustelu lumipyryssä

Kuva: Wille Rydman: Pysäköintiä Kalevankadulla

A: Tuletko mukaan, pidetään pienet lumitalkoot, kun kaupungin traktori ei kerkiä täällä syrjäkujalla käydä!
B: Sitä varten minä maksan veroja, ja sivumennen sanoen paljon enemmän kuin sinä, että yhteiskunta hoitaa sille kuuluvat asiat! Enkä suosittele sinunkaan osallistuvan moiseen. Saavat vielä sen käsityksen että kyllä asukkaat hoitavat nuo lumet.
A: Mutta kun kaupungilla ei ole tarpeeksi kalustoa ja henkilökuntaa noita lumia korjaamaan...
B: Palkattakoot sitten lisää väkeä, vaikka työttömistä, saisivat ne halvemmallakin!
A: Ei riitä raha. Täytyy sitten korottaa veroja.
B: Ja varmasti ei koroteta veroja! Ne ovat jo nyt liian korkealla! Minä haluan sitä paitsi itse päättää, mihinkä minulta ryöstetyt rahat käytetään! Nuo rahathan ovat viimeistä senttiä myöten minun rahojani!
A: Mutta sen takiahan veroja maksetaan, että yhteiskunta voi antaa meille ilmaisia palveluja - itsehän juuri niin sanoit! Ilmaisen koulutuksen ja...
B: Jaa ilmaisen? Juuri vaimo kertoi, että tyttären vihko oli tullut täyteen. Opettaja ei antanut uutta, kun muka olivat loppuneet!
A: No eihän tuollainen ruutuvihko maksa juuri mitään. Sinun tuloillasi se...
B: Ei kuulu minulle ostaa vihkoa! Se on koulun asia! Luistavat velvollisuuksistaan muutenkin. Eivät opeta edes käyttäytymään! Ja tarjoavat pahaa ruokaa!
A: Mutta eikös se oikeastaan ole kodin asia opettaa käyttäytymään ja syömään?
B: Sitä varten opettajat on sinne palkattu! Pitkine lomineen! Ja voitko kuvitella miten koppavasti nuo meidän rahoilla palkatut käyttäytyvät! Jouduin jättämään auton kotiin, ja nousin raitiovaunuun. Sen keskikohdalla lattiassa oli jäätä, ja olisin voinut vaikka liukastua. Minä sanoin kuskille, että jumalauta, olisitte voinut käydä sulattamassa tuon jään, tai ainakin varottaa minua siitä. Aatteles mitä se kuski, naiskuski vielä, kehtasi sanoa: "Minä ajan raitiovaunua, en hiekoitusautoa! Haluaako herra poistua seuraavalla pysäkillä, vai haluaako herra istua hiljaa paikallaan?" Minä siitä heti vaadin vuoromestarin numeron, ja soitin sille, mutta se perkele iski puhelimen korvaani!
A: Mitä nyt tuollaisia menit sanomaan, kuskit ja vuoromestarit ovat näillä lumilla ja pakkasilla ihan samassa kusessa kuin mekin, eikä tilanne ole niiden syytä.
B: Taidatkin olla samaa sakkia noiden välinpitämättömien laiskureiden kanssa. No, siinähän sitten jatkat kolaamista!