Hulluutta hulluuden päälle (radio- ja lehdistökatsaus)

Englanti uhkaa tunkeutua Equadorin suurlähetystöön vangitsemaan Wikileaks-johtaja Assangen. Heillä on tällaista varten oma laki, jonka avulla kansainvälisin sopimuksin suvereeniseksi julistettu alue voidaan väliaikaisesti julistaa ei-suvereeniksi. Assangesta en nyt sano mitään, mutta brittien käytös haiskahtaa pahan kerran entisen maailmanvallan päiväunilta. Jos hyökkäys tapahtuu, sillä on varmasti kansainvälisiä seuraamuksia. Valko-Venäjän diktaattori voi olla edesvastuuton hullu myös ulkopoliittisesti, mutta Englannin hallitus ei kohtuuden nimessä saa sitä olla.

*

Tampereen teatterikesässä väiteltiin siitä, saako ohjaaja olla diktaattori. Yhdet vetosivat siihen, että näytelmiä on erilaisia, toisiin ohjaajavaltaisuus sopii, toisiin ei. Joku näyttelijä kiteytti tasa-arvoisuusvaatimuksen siihen, että näyttelijän tulee muiden taiteilijoiden tavoin olla "rehellinen".

Hetkinen. Näyttelijähän nimenomaisesti esittää roolihahmoja, ei itseään. Othellona hän ei yksinkertaisesti voi olla itselleen "rehellinen", vaikka yksilönä kuinka edustaisi jotain vastakkaista aatemaailmaa. Myöskään Othellolle hän ei voi olla "rehellinen", sillä Othelloa ei oikeasti ole olemassa.

Entä sitten maalari, kirjailija, säveltäjä? Muotokuvaa tehdessään maalari toki voi olla sillä viisiin "rehellinen", ettei kaunistele malliaan. Mutta minkälainen olisi "rehellinen" punainen suorakulmio "rehellisen" mustan kolmion sisällä, tai "rehellinen" lintu lentämässä "rehellisen" ruohikon yllä? Millä tavoin Waltari oli "rehellinen" Sinuhelle tai Nefer-nefer-neferille? Oliko Sibelius "rehellinen" kirjoittaessaan 1. sinfoniansa "rehellisessä" e-mollissa?

Ei. Sana "rehellinen" on sisällöltään tyhjä tällaisessa yhteydessä, yhtä tyhjä kuin vaatimukset syödä vain "rehellistä" ruisleipää. Mutta jotainhan taiteilijoiden toki pitää sanoa antaakseen itsestään hyvän kuvan taiteilijana.

*

Ilmeisen tiukka naisasianainen oli lukenut jonkun ulkomaisen novellin, ja joutunut mielenkuohun valtaan. Juoni meni suunnilleen niin, että oli rouva jolla oli hyvä mies, kaksi hyvää tytärtä ja kaunis koti. Sitten rouva hullaantui paikkakunnalla vierailleen kesäteatterin ohjaajaan ja karkasi tämän kanssa. Hullaantuminen loppui lyhyeen, mutta rouva ei palannut kotiinsa, ja tapasi tyttärensä vasta näiden kasvettua aikuisiksi.

Lukija oli pöyristynyt "naisen aseman huonoudesta". Tokihan romaanirouvan olisi pitänyt saada tyttäret ja puolikas omaisuudesta mukaan karkureisulleen. Sillai.

*

Luterilaisen ja ortodoksikirkon arkkipiispat sekä katolinen piispa olivat vierailulla Moskovan patriarkan luona. Tämä odotutti täivaltion edustajia tunnin, ja ilmoitti sitten luterilaiselle arkipiispalle, ettei keskustelusta kirkkojen välillä tule mitään, ennenkuin suomalaiset selvittävät homoparien siunauksesta syntyneen esteen. Vähän aikaisemmin oli venäläinen kenraali käynyt kertomassa täivältion johdolle, mitä tsuhnalle kuuluu ja mitä ei.

Minulle tuli mieleen, että mitäpä jos neulalla tökkäisi. Kuuluisiko silloin hirmuinen pihaus, ja kutistuisivatko naapurin mahtimiehet tavallisen kuolevaisen kokoisiksi?

*

Nyt kun vielä näkisi sen neekeri-Mannerheimista tehdyn halpisfilmin! Asettuisi varmaan oikeaan kokoonsa sitten se hurja mieltenkuohukin, joka asiasta on synnytetty. Arvaan kuitenkin, että iltapäivälehdistö on jo nyt tikahtumassa nauruunsa, ja roudaa kasvaneesta irtonumeromyynnistä kilisseitä ylimääräisiä eurosia pankkiin.

*

Impivaarassa ei joutuisi hulluuden kanssa tekemisiin ainakaan yhtä paljon kuin isoissa rintamaiden kylissä.