maanantai 22. helmikuuta 2010

Herkullista vaihtoehtohistoriaa

Miten maailma makaisi, jos Thermopylain tai Cannaen taisteluissa olisi käynyt toisin kuin kävi? Tai jos Kaarle XII olisi lyönyt venäläiset? Tai jos turkkilaiset eivät olisi hävinneet yhtyneen Euroopan joukoille Wienin muurien edessä?

Vaihtoehtohistoria on hauska harrastus, ja riittävän tiedon ja oivalluksen avulla siitä tulee vähintäänkin opettavaista. Poikani Sampsa on eräs näistä valistuneista historiafilosofeista, ja nyt hän on ryhtynyt kuvittelemaan maailmaa, jossa Kiinan ja Rooman kehitys ovat vaihtaneet paikkaa. Rooma on pysynyt suurvaltana, mutta on jäykistynyt vanhoilleen. Kiina sen sijaan on hajonnut kuningaskunniksi, omaksunut kristinuskon ja buddhalaisuuden, ja ryhtynyt löytöretkien ja kaupan avulla kehittymään.

Tässä ovat Euroopan ja Kiinan kartat 1500-1600-luvuilla.


Mitä lähemmäs Sampsa pääsee meidän aikojamme, sitä ironisemmaksi saattaa kertomus käydä. Näin arvaan.

4 kommenttia:

  1. Täälläpäässä on mietitty sellaista vaihtoehtoishistoriaa:

    jos Nikolai II ei olisi ollut sellainen mulkku kuin hän oli, vaan hänestä olisi pidetty Suomessa?

    Eli 1917 tsaariperhe on paennut Suomeen, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen senaatti on 1918 julistanut maan itsenäiseksi kuningaskunnaksi. Vallassa siis on kuningas Nikolai I, ja Romanoveilla on legitiimi oikeus Suomen kruunuun. Sisällissotaa ei käydä, maahan ei muodostu interregnumia eikä legitimiteettityhjiötä, mutta Suomi eroaa vastamuodostuneesta Neuvostoliitosta. Vastineeksi Romanovit luopuvat vaateestaan Venäjän kruunuun.

    Millainen olisi Suomen kuningaskunta Romanovien hallitsemana? Kuningas Nikolaita olisi seurannut kuningas Aleksi I. Romanovit olisivat luonnollisesti suomalaistuneet, mutta iso määrä venäläisiä emigrantteja olisi muuttanut Suomeen - ja vaikuttaneet maahamme voimakkaasti.

    Me elämme nyt kuningas Pietari II:n aikaa, ja pääministerinä meillä on Matti Vanhanen. Millainen maamme olisi?

    VastaaPoista
  2. Yksi mielenkiintoisia historian kysymyksiä tietysti on, että entä jos Romanos IV Diogenes oliai voittanut Manzikertissä 1071?

    Siitä olisi seurannut Bysantin uusi nousu, Palestiinan takaisinvaltaus ja normannien työntäminen takaisin Ranskaan. Bysantti olisi tunkeutunut syvälle islamin ydinalueille, roomalainen sivistys olisi palannut takaisin Lähi-Itään, fatimidit olisivat mahdollisesti menettäneet Pohjois-Afrikan ja Venäjän kehitys olisi alkanut hyvin voimakkaissa itäroomalaisissa merkeissä. Ristiretkiä ei olisi koskaan käyty. Balkan olisi slaavilaisen sijaan kreikkalais-roomalainen.

    Millainen olisi maailma, jos Bysantti olisi selvinnyt turkmeeneista?

    Onko Sampsan skenaariossa Rooman pääkaupunkina Rooma, Mediolanum, Ravenna vaiko Constantinopolis?

    VastaaPoista
  3. IM1: Oletko sittenkään ihan varma siitä, ettei sisällissotaa olisi syntynyt? Entäpä venäläinen sotaväki Suomessa? - Entä 1939? Jotenkin vaikea uskoa, ettei Neuvostoliitolla olisi ollut asiaa tänne...

    IM2: Ah, kuinka suloista olisikaan ollut voitto 1071! Mutta on hyvin mahdollista ettei se olisi estänyt 1. maailmansotaa. Minulla on sellainen käsitys, ettei sen sodan syy ollut yksittäisissä hallitsijoissa, vaan yleisessä poliittis-taloudellisessa kehityksessä. Ehkä olen väärässä.
    Sampsan Roomassa olisi eri vaiheissa ollut monia pääkaupunkeja, riippuen siitä mihin minkäkin alueen hallitsijat milloinkin olivat asettuneet. 1300-luvulla tapahtuneen jälleenyhdistymisen jälkeistä pääkaupunkia en huomannut mainitun. Jutussahan on kolme mielenkiintoista liitettä.

    VastaaPoista
  4. Voitto Manzikertissa ja Alp Arslanin taluttaminen kahleissa Hippodromille olisi kyllä torjunut seldzukkien hyökkäyksen ja säilyttänyt Itä-Rooman mahdin, mutta ei palauttanut Lähi-Itää Konstantinopolin hallintaan. Se olisi vain turvannut status quon. Ristiretket olisivat kyllä voineet jäädä syntymättä, sillä nehän alunperin johtuivat Manzikertin jälkeisistä avunpyynnöistä. Siihen asti Konstantinopoli oli ollut kristikunnan etuvartio islamia vastaan, ja frankit pelkkiä palkkasotureita.

    VastaaPoista