sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Etninen itseinho - uusi uskonto?

Wikipedian mukaan
Itseinho tai itseviha ... on psyykkinen poikkeama, jossa ihminen vihaa itseään tai tuntee voimakasta häpeää omasta itsestään tai alkuperästään. Se voi tarkoittaa myös inhoa sitä yhteisöä kohtaan, johon yksilö kuuluu: tällaista on esimerkiksi etninen itseinho.

Englanninkielinen Wikipedia täsmentää:
"Ethnic self-hatred" is considered by some people as being a cultural issue, to which psychological theories have limited relevance.

Länsimaisessa juutalais-kristillisessä syyllisyyskulttuurissa itseinho ja häpeä liittyivät vahvasti uskontoon. Itsensäruoskiminen oli rangaistus ja tunnustus perinpohjaisesta syntisyydestä ja kelpaamattomuudesta. Samalla se kuitenkin oli tarkoitushakuista. Ankarasti itseään inhoava saattoi odottaa palkinnoksi anteeksiantamusta tai sovitusta.

Nykyään on tapana sanoa, että poliittiset ja kaupalliset trendit ovat korvanneet uskonnon. Tämä ei pidä paikkaansa. Nykyään vallitseva yhteiskuntamoralismi on luonteeltaan vahvan uskonnollista, vaikka käytetty sanasto vaikuttaakin epäuskonnolliselta. Yhtymäkohtia jopa vanhaan tarustoon on riittämiin.

Vedenpaisumus kostona kollektiivisista synneistä. Meidän elämäntapamme johdosta valtameret nousevat ja peittävät rannikot profeetasta riippuen 4 tai 40 metrin syvyyteen. "Hiilijalanjälki" on uusin mantra, jonka avulla ihmiset pakotetaan ankaraan itsetutkisteluun ja -kieltäymykseen.

Perisynti. Valkoinen, eurooppalainen rotu on syyllistynyt kaikkiin mahdollisiin rikoksiin muita kansoja ja rotuja vastaan, joten sen on kannettava syyllisyyden taakkaansa, hyljättävä perinteensä ja halveksittava historiaansa. Tähän liittyy johdannainen: länsimainen kristinusko on paha, ja kaikki sen käytännölliset esineelliset ilmaukset, kuten luokkahuoneiden krusifiksit, loukkaavat muita. Tähän pyrkii myös Euroopassa leviävä "ateismiksi" kutsuttu kaikin tavoin uskonnolliseen sävyyn toimiva aggressiivinen liike.


Sovitus. Kollektiivinen syyllisyys koskee kaikkia 'heränneitä', riippumatta siitä missä määrin he itse ovat syyllistyneet konkreettisiin rikoksiin. Syyllisyys sisältää myös ajatusrikoksen ("teemme syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin". Kollektiivinen sovitus edellyttää kollektiivista luopumista menneestä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös yhteisöä koskevia kieltoja ja sensuuria. Monet kirjat, esineet, merkit ja ajatustavat on poistettava ajatuksen puhtautta vaarantavina.



Sopimattomien kirjojen myyntiä ja lainausta estetään jopa EU:n piirissä yhä laajemmalti, ja sensuuri käy yhä tavallisemmaksi, niin virallinen kuin vapaaehtoinenkin. Tämä koskee jopa uutisvälitystä. "Vääriä" reaktioita mahdollisesti tuottavia uutisia piilotellaan tai jätetään välittämättä.

Useimpien uskontojen piirissä on myös kielletty lukuisien sanojen ja käsitteiden käyttäminen. Tämä täysin maagiseen ajatteluun perustuva toiminta on yleistä tänäänkin "poliittisen korrektiuden" tai "rasismiksi", "fasismiksi" tai muuksi pahaksi koetun ajattelun estämisen vuoksi. "Missä sielunvihollisen nimi lausutaan, siellä hän on jo itse paikalla".

Uskonnollissävyiseksi voidaan katsoa myös se kiihkeys, jolla väärää ajattelua vastustetaan keskusteluissa, mediassa ja jopa lakituvissa. Jumalantuomioita jaellaan innokkaasti, ja uskonnollisen kiihkeästi leimataan väärinajattelijoita iskusanoilla. Monet näistä, kuten juuri mainitut "rasismi" ja "fasismi", eivät enää pitkiin aikoihin ole sisältäneet varsinaista konkreettista merkitystä, vaan ne ovat muodostuneet uskonnollisen anateeman kaltaisiksi julistuksiksi.

Erona vanhoille uskonnoille uusi uskonnollinen liike tarjoaa paratiisia maan päälle. Kokemus on osoittanut, että jokainen maanpäällistä paratiisia tarjonnut liike on tuottanut maanpäällisen helvetin.

Eurooppalainen vapaan mielipiteenmuodostuksen ja sanankäytön yhteiskunta-ajatus on vaarassa. Sitä ei uhkaa ainoastaan ulkopuolisten kulttuurien paine, vaan myös sen sisällä syntyneet fundamentalistisen uskonnollisuuden sävyiset ajatusmallit, joita poliitikot ja muut niistä hyötymään pyrkivät tahot käyttävät sumeilematta omia etujaan ajaessaan.

11 kommenttia:

  1. Ja kohta joku jossain tuomitsee tämänkin blogikirjoituksen poliittisesti epäkorrektina. Onhan tuossa kuvakin, joka "ihan selvästi on natsitunnus", vaikkei edes ole.
    Pitää näes olla suvaitsevainen, mutta ei vääriä mielipiteitä saa olla...

    VastaaPoista
  2. Niin, tuo hakaristihan oli Suomen ilmavoimien antinen tunnus. Sama hakaristi on vielä presidentin lipussa ym. paikoissa.

    VastaaPoista
  3. Ja ilmavoimat sai tämän ikivanhan onnen tunnuksen von Rosenin lentokonelahjoituksen myötä tunnuksekseen. Natseillahan se oli erilainen.

    VastaaPoista
  4. Näin ilmavoimissa työskentelevän kapiaisen vaimona tiedän, että ilmavoimalaidset pitävät tunnusta edelleen arvossa, mutta moni pelkää, että se sotketaan natsitunnukseen ja se jää siksi käyttämättä esim. kaulakorussa. Sotilaat ovat niin huimia, että ottavat tänä päivänä myös pieniä tatuointeja ja nyt se jää muihin tunnuksiin, kun tätä ei voi korrektiussyistä ottaa...

    yst se oikea Mustoska Kärtsystä

    VastaaPoista
  5. Olen lähettänyt Sinulle sähköpostia autoasiasta.

    VastaaPoista
  6. Rydmanilla on ainakin havainnointivälineet kunnossa, ja suodatus asennossa "neutraali".

    Itseäni ei aikaisemmin politiikka kiinnostanut, mutta tämä käsittämätön itseruoskinta on kieltämättä herättänyt mielenkiintoani, ja vähän muitakin tunteita.

    Rauhallista loppiaista kaikille.

    VastaaPoista
  7. Saitko huutia panu höglundilta sen blogissa?

    VastaaPoista
  8. Nimitteli. Spämmäsin kuulemma. Vaikka sen uusi juttu oli ihan hyvä ja kehuin. Mies ei näy ymmärtävän ironiaa lainkaan. Vaikea tyyppi.

    VastaaPoista
  9. Oikeastaan olen huomannut että panu itse haukkuu ja solvaa ihmisiä milloin minkäki, ns. asiankaapuun puettuna, toisekseen olen ihmetellyt jos mies kirjottaa julkisessa julkaisussa, ei siedä yhtään poikkipuoleista mielipidettä, vaan ne ovat heti häiriköitä (tosin niitäkin on), yksi asia mikä on kanssa, että ilmeisesti mies tarvii ne häiriköt, jos ei rakit tule räksyttään, hän nakkaa itse "kepeillä" jotta sais nää häiriköt herään.

    VastaaPoista
  10. Ranskalaiset ei tunne samaa itseinhoa omasta syntyperästään, vaan ovat vissiinki hyvinki ylpeitä ranskalaisuudestaan.

    VastaaPoista