 |
Kauneudelta saa
kyllä käden. Sieluaan
se ei voi antaa.
Kun katsot sitä,
se katsoo muualle, kuin
näkisi toisen.
Kauneutta et
koskaan saa omaksesi.
Siinä se vain on.
Koskettaakaan et
kaunista voi: se särkyy
kuin veden peili.
Perhosen lailla
kukkakaan ei voi tietää
mitä ’kauneus’ on.
Siis kiitän, että
saan nähdä tuon kauneuden
- edes sen kuvan.
(Kuva Konstantin Makovskyn mukaan KR)
(Kuolleitten Kirjan loitsu, asetettava arkkuuni jumalten luettavaksi)
Teitä tervehdin, mutta en pelkää, te
mahtavimmista mahtavimmat, kaukaiset
merten syvyyksien kunnioitettavat jumalat,
vuorten jumalat, te epäluuloiset ja varovaiset,
myrskyjen hirmuiset huokujat.
Teille en voi mitään, te teette mitä tahdotte
- mutta olette kaukana, ehkä ette
minua lainkaan huomaa.
Teitä tervehdin ja hiukan kaihdan, te
lähempänä olevat ja ymmärrettävämmät jumalat,
te tuulenvirin henget ja putoavan pisaran valtiaat,
kovaksi kuivuneen saven demonit ja
hurmaavien sulotuoksujen nymfit.
Minut te saatatte huomata, ja minä
kyllä huomaan teidät. Älkää minua vihatko!
Teitä tervehtisin, jos vain teidät tuntisin, te
salaisimmat liikuttajat, olevaisimmat velhot,
jumalten, demonien ja enkelien synnyttäjät,
kaiken ensimmäiset syyt ja seuraukset!
Näen teistä merkkejä, kaikkialla piirtyy
kultaiset urat, perimmäiset mitat,
liikkeet ja muodot ja suhteet,
kukkien teriöt ja perhosten kuviot!
Pyydän teitä nyt, kun matkaan Lännen maihin,
olkaa lempeitä sille mikä on ollut minun,
olkaa lempeitä sydämelle jonka äidiltäni sain,
sydämelleni joka minulla oli maan päällä!
Punnitkaa sen virheet köykäisemmiksi kuin
mittaajan tuoma linnunsulka!
Älkää suotta huomatko sydämeni vierellä
lepäävää kuoriaisen merkkiä, joka sanoo:
”Sydämeni, sydämeni, älä lörpöttele turhia!”
Sallikaa sielulintuni lentää, minne se milloin lentää!
Sallikaa sen lentää aurinkolaivassa
taivaanrannasta taivaanrantaan!
Sallikaa sen laskeutua kotipihani puuhun,
lastenlasteni ikkunan taakse!
Kunnioitettavat jumalat, myös ne joita en tunne,
suokaa minulle vaatimaton pyyntöni!
(Eräänlainen muunnelma muinaisten egyptiläisten Lännen maille mukanaan lähettämistä tuonpuoleista käsittelevistä tärkeistä loitsuista ja rukouksista, Kuolleiden Kirjasta.)
