Kun 1800-luvun parlamentti- ynnä muista julkisista rakennuksista nyt tuli puhe, otan esimerkiksi Wienin parlamenttitalon. Sen suunnitteli tanskalaissyntyinen Theophil (von) Hansen (1813-91), joka toimi pääasiassa juuri Wienissä, sekä - yllätys yllätys - myös Ateenassa. Wienin parlamenttitalo on itse asiassa varsin massiivinen rakennus, mutta Hansen on saanut vaihtelua aikaan mm. korostamalla julkisivun keskellä olevaa lähinnä roomalaistyylistä temppeli-sisäänkäyntiä composita-järjestelmän mukaisine kolossaalipylväineen. Myös pääjulkisivun päätyrisaliitit (eivät näy kuvissa) profiloituvat selvästi ja muodostavat fasadille kehykset.
Wienin parlamenttitalo rakennettiin vuosina 1874-83, mutta jo paljon aikaisemmin Hansen oli soveltanut samantapaista mutta vielä paljon vapaampaa muotoiluperiaatetta Ateenan Akatemian rakennuskompleksissa (vuodesta 1856 alkaen). Vanhan periaatteen mukaisesti pylväitten ja pilarien järjestelmä on nyt joonialainen, joka on yhdistetty hengenviljelyyn, kuten myös Helsingin yliopistossa. Tämä Ateenan Akatemiakompleksi on vielä Wienin rakennustakin kauniimpi mestariteos:
Ja kun Hansenista on puhe, ei sovi unohtaa Wienin Musikvereinin kuuluisaa taloa (1864-70) loistavine saleineen - salihan on tuttu kaikille niille jotka ovat seuranneet uudenvuodenkonserttia viimeisten vuosikymmenten aikana. Minulla on siitä unohtumattomia muistoja, kun nuorena miehenä lähes asuin tuossa rakennuksessa, ja kuuntelin filharmonikkoja niin harjoituksissa kuin konserteissakin. Tässä on kuva sekä julkisivusta että salista:
Kertaustyylit ja historismi on pitkään ollut modernistien halveksima arkkitehtuurin tyylilaji, mutta nämäkin Hansenin työt osoittavat kyllä kaunopuheisesti miten kauneus ei ole tyylistä kiinni, vaan siitä miten sen puitteissa toimitaan.