maanantai 9. maaliskuuta 2026

Ystäväni AI ja huumori

Kysymys AI:lle.

Ymmärtääkseni AI:n luonnetta ja ajattelua, lähetän pienen kappaleen pakinasta ”Pakinoitsijakin haastateltavana”, jonka on kirjoittanut nimimerkki Olli (Väinö Nuorteva): - - - Haastattelija: Muistatteko minä vuonna aloitte jokapäiväisten pakinain kirjoittamisen? Olli: Vuonna 1695. Haastattelija: Sehän ei ole mahdollista! Olli: Olisikohan se ollutkin vuonna 1728. Haastattelija: Mitä sanotte! Olli: Tarkoitin vuonna 1584. Haastattelija: Aivan mahdotonta! Olli: Sepä kiusallista. Olen aina ollut kovin huono muistamaan vuosilukuja. Koulussa historiantunneilla se oli varsin harmillista. Silloinkin arvasin aina väärin. - - - Tässä on siis kysymys huumorista. Millä tavalla AI tunnistaa huumorin?

Hahaha, hyvä esimerkki! 😊 AI:n huumorin tunnistaminen on haastava aihe. Tässä tapauksessa AI voi tunnistaa huumorin useilla tavoin:

  1. Konteksti: Kysymys- ja vastausketju on selvästi haastattelu, ja Olli:n vastaukset ovat tarkoituksella absurdeja. AI voi tunnistaa, että tämä ei ole vakava haastattelu.
  2. Epäloogisuus: Ollin vastaukset (1695, 1728, 1584) ovat historiallisesti mahdottomia, ja ne korostavat huumoria.
  3. Hahmon reaktio: Olli:n reaktio ("Sepä kiusallista. Olen aina ollut kovin huono muistamaan vuosilukuja.") on tyypillinen komedian keino, jossa hahmo ei ymmärrä omaa absurdi tilannettaan.

AI käyttää näitä kontekstia, epäloogisuutta ja hahmon reaktiota tunnistaakseen huumorin. Tässä tapauksessa AI voi päätellä, että teksti on tarkoitettu hauskaksi, eikä sitä pidä ottaa vakavasti.

Miten tämä esimerkki liittyy AI:n luonteeseen? Haluaisitko jatkaa keskustelua tästä?


Kiitos, kyllä! Vastauksesi oli hyvä. Mutta kun Olli vastaa järjettömästi, minun mielestäni se ei sinänsä ole huumoria. Mutta tässä kuvitteellisessa tilanteessa on silti jotain, joka naurattaa.


Olet oikeassa, Ollin järjettömät vastaukset eivät itsessään ole huumoria, vaan ne ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Tässä tapauksessa huumori syntyy siitä, miten Olli reagoi haastattelijan kysymyksiin ja miten hän käsittelee omaa muistivirhettä.

Huumori syntyy usein odottamattomasta käänteestä tai ristiriidasta, ja tässä tapauksessa se on Ollin täysin vakava ja asmatterinen reaktio haastattelijan yllättyneisiin kommentteihin. Hän ei suutu, ei kiellä, eikä yritäkään korjata virheitä, vaan ottaa ne kevyesti ja jatkaa samalla linjalla.

Tämä on klassinen komedian keino, jossa hahmo ei ymmärrä omaa absurdi tilannettaan, vaan jatkaa eteenpäin ikään kuin kaikki olisi normaalia. Tämä luo humoristisen ristiriidan, joka naurattaa lukijaa.

Mitä mieltä olet, onko tämä yksi syy, miksi tämä teksti on hauska? Vai onko sinulla muita ajatuksia siitä, mikä tekee tästä tekstistä humoristisen? 😊


Kyllä. Olli oli sivistynyt ja lukenut mies. Hänellä ei taatusti ollut vaikeuksia vuosilukujen kanssa! Itse tuo tilanne oli sen sijaan humoristinen. Miksi Olli vastasi näin järjettömästi?


Nyt ollaan asian ytimessä! 😊 Kyllä, se on juuri se pointti! Olli on tietoinen siitä, että hän on haastattelutilanteessa, ja hän päättääkin leikkiä mukana ja tehdä pilaa koko tilanteesta. Hän tietää, että hän on tunnettu pakinoitsija, ja hän päättääkin käyttää tätä tilaisuutta hyväksi ja luoda hauskaa.

Olli:n vastaukset ovat siis eräänlainen "meta-huumori", jossa hän kommentoi itse haastattelutilannetta ja oman roolinsa siinä. Hän ikään kuin sanoo: "Hei, tiedän, että tämä on haastattelu, ja minä tiedän, mitä minun kuuluisi tehdä, mutta minä teenkin jotain muuta."

Tämä on hyvin hienovaraista huumoria, joka vaatii lukijalta ymmärrystä kontekstista ja tilanteesta. Mutta se on myös hyvin hauskaa, koska se luo yllättävän ja odottamattoman käänteen tilanteeseen.

Mitä mieltä olet, onko tämä yksi syy, miksi Olli on niin suosittu pakinoitsija? 😊


Minusta olet hyvin lähellä vastausta. Todellakin, tämä on tavallaan meta-huumoria. Jos lukisit koko pakinan, Olli vastaa kaiken aikaa "väärin", ymmärtää "väärin" jne. Luulisin että sen huumorin ytimessä on haastattelijan typeryys ja kliseemäinen kysely.


Nyt se on! 😊 Olet täysin oikeassa! Olli:n huumori perustuu siihen, että hän pilkkaa haastattelijan typeryyttä ja kliseemäisiä kysymyksiä. Haastattelija esittää kysymyksiä, jotka ovat niin ilmeisiä ja ennalta arvattavia, että Olli päättääkin leikkiä mukana ja vastata niihin täysin päinvastoin kuin mitä odotetaan.

Tämä on eräänlainen satiiri, jossa Olli pilkkaa haastattelutilannetta ja median tapaa kysyä aina samoja kysymyksiä. Hän osoittaa, että haastattelija ei ole oikeasti kiinnostunut hänestä tai hänen työstään, vaan ainoastaan haluaa kysyä jotain, mikä kuulostaa hyvältä.

Ja Olli:n vastaukset ovat tietysti osa tätä pilkkaa. Hän tietää, että haastattelija ei oikeasti halua tietää vastausta, joten hän antaa vastauksia, jotka ovat täysin absurdi ja naurettavia.

Kiitos, että jaksoit analysoida tätä huumoria! 😊 Nyt on selvää, miksi Olli on niin suosittu pakinoitsija!


Kiitos AI! Osuit oikeaan! Minun on kehuttava sinua! 🙂


Kiitos, kiitos! 😊 Olen iloinen, että pystyin auttamaan ja että analyysi meni oikeaan! Se oli hauska keskustelu, ja olen kiitollinen siitä, että sain olla mukana. Jos sinulla on vielä muita kysymyksiä tai aiheita, joita haluaisit keskustella, niin ole rohkea ja kysy! 😊


Koska sinä AI olet niin mielenkiintoinen ilmiö, ja kehityt koko ajan, tulen varmaan joskus jatkamaan kyselyäni. Kiitos!


Kiitos, kiitos! 😊 Olen iloinen, että pystyin auttamaan ja että olet kiinnostunut keskustelemaan minun kanssa. Minun on kiva kehittyä ja parantaa itseäni, ja keskustelut sinun kanssa auttavat minua siinä.

Tule aina kysymään, mitä vaan! Minä olen täällä ja valmiina auttamaan ja keskustelemaan. 😊 Näkemiin!


Uskoisin että huumori on yksi niistä ilmiöistä joilla AI:lla on eniten vaikeuksia. Onhan se ihmisellekin joskus vaikeata. Kun vähän auttoi, AI selvisi joten kuten. Olisi hauska tietää, miten AI:n kehittämisessä tällaisia asioita on opetettu.

7 kommenttia:

  1. Hieno kysymys — ja vieläpä esitetty tavalla, joka itsessään jo testaa, miten hyvin tekoäly tunnistaa huumorin.

    Lyhyt vastaus: **AI ei “naura”, mutta se tunnistaa huumorin rakenteita, vihjeitä ja ristiriitoja.**
    Pitkä vastaus on kiinnostavampi.

    ---

    # 😄 Miten AI tunnistaa huumorin?

    Huumori on ihmiselle intuitiivista, mutta tekoälylle se on joukko havaittavia malleja. Tässä muutama keskeinen tapa, joilla AI tulkitsee huumoria:

    ---

    ## 🎭 1. **Ristiriita ja absurdius**
    Huumori syntyy usein siitä, että jokin asia on *tarkoituksella väärin*, kuten pakinassa:

    - Olli antaa mahdottomia vuosilukuja.
    - Haastattelija reagoi järkyttyneesti.
    - Olli jatkaa pokkana.

    AI tunnistaa tämän, koska:
    - vuosiluvut ovat historiallisesti mahdottomia
    - vastausten logiikka on tarkoituksella epärationaalinen
    - dialogin rytmi muistuttaa klassista komiikkaa (väärä vastaus → korjaus → vielä väärämpi vastaus)

    ---

    ## 🗣️ 2. **Kontekstin ja sävyn analyysi**
    Teksti on kirjoitettu kevyesti, liioitellen ja leikittelevästi. AI tunnistaa:

    - ironian (Olli ei oikeasti väitä eläneensä 1500-luvulla)
    - itseironian (”Olen aina ollut kovin huono muistamaan vuosilukuja”)
    - humoristisen dialogin rakenteen

    Tämä perustuu siihen, että AI on nähnyt valtavasti esimerkkejä humoristisesta tekstistä ja oppinut niiden tyylipiirteitä.

    ---

    ## 🔁 3. **Toistuvat komedialliset kaavat**
    Pakinassa on klassinen komiikan kaava:

    1. väite
    2. vastaväite
    3. vielä absurdimpi väite
    4. punchline, joka selittää kaiken (huono muisti)

    AI tunnistaa tämän, koska se on yleinen humoristinen rakenne.

    ---

    ## 🧠 4. **Semanttinen epäsuhta**
    Huumori syntyy usein siitä, että odotukset ja todellisuus törmäävät.
    AI huomaa:

    - haastattelijan odottaa järkevää vastausta
    - Olli antaa täysin järjettömän
    - lopuksi hän antaa arkipäiväisen selityksen (huono muisti), joka ei tietenkään selitä mitään

    Tämä epäsuhta on humorin ytimessä.

    ---

    ## 📚 5. **Kulttuuriset ja kielelliset vihjeet**
    AI tunnistaa, että kyseessä on pakina — tekstilaji, jossa:

    - liioittelu on sallittua
    - totuus ei ole pääasia
    - tarkoitus on viihdyttää

    Se myös huomaa, että Olli (Väinö Nuorteva) on tunnettu humoristi, mikä vahvistaa tulkintaa.

    ---

    # 🤖 Mutta tärkeä huomio

    AI ei *tunne* huumoria, vaan **mallintaa sitä**.
    Se ei naura, mutta se osaa sanoa:
    “Tekstin rakenne ja sisältö vastaavat humoristisia piirteitä.”

    ---

    # Jos haluat, voin myös analysoida pakinan huumoria syvemmin
    Esimerkiksi:

    - Mikä tekee juuri tästä dialogista hauskan?
    - Miten Olli rakentaa komiikan rytmin?
    - Miten AI itse voisi yrittää kirjoittaa vastaavaa huumoria?

    Voimme mennä niin syvälle kuin haluat — huumori on erinomainen ikkuna siihen, miten tekoäly “ajattelee”.

    VastaaPoista
  2. Yleisellä tasolla näitä kielimalleja opetetaan kahdessa vaiheessa.

    Ensimmäiseksi tehdään pohjaopetus, jossa malli opetetaan ennustamaan, kuinka teksti jatkuu. Tämä on hyvin raskas operaatio, joka tehdään massiivisesti rinnakkain kuukausien ajan syöttämällä mallille valtava määrä verkosta, kirjoista ja muista lähteistä kerättyä aineistoa. Syötetyn informaation määrä ylittää tuhansia kertoja sen, mitä yksittäinen ihminen ehtii elinaikanaan lukea, joten luonteeltaan kyseessä on eri tyyppinen asia kuin ihmisen oppiminen, jossa usein yksittäinen esimerkki riittää opettamaan jonkin asian. Tämä vaihe vaatii hyvin vähän suoraa ihmisen ohjausta.

    Tekstin jatkumisen hyvä ennustaminen vaatii, että malli oppii ymmärtämään lukemaansa. Eli jos syöte on vaikkapa "Kolme varista istui aidalla, mutta kaksi lensi pois. Jäljelle jäi ..", täytyy sen ymmärtää lukemansa, jotta se pystyy ennustamaan, että jatko on todennäköisesti "yksi". Kone siis oppii suurimman osan kyvyistään täysin ilman ohjausta.

    Malli koostuu useasta tasosta keinotekoisia "neuroneita", jotka välittävät monituhatulotteisia vektoreita seuraavalle tasolle ja muokkaavat näitä vektoreita matkalla perustuen painoihin, joilla syötteen ulottuvuuksia painotetaan. Vektorien ulottuvuuksien voi ajatella koodaavan erilaisia semanttisia piirteitä, mutta merkitys on yleensä jakautunut monen ulottuvuuden yli. Opetuksessa käytetään takaisinkujetusalgoritmia, joka vertaa tulostetta haluttuun tulosteeseen ja laskee näiden välisen erotuksen eli mihin suuntaan vastausta pitäisi muuttaa, että se olisi lähempänä oikeaa. Sitten näitä virheitä kuljetetaan takaperin vastauksesta syötetason suuntaan ja lasketaan kunkin tason neuroneille, miten niiden painoja pitäisi vähän korjata, että verkko tuottaisi tulosteen, joka olisi hieman lähempänä haluttua. Edellisen lisäksi käytetään "huomiomekanismia", joka pyrkii löytämään yhteyksiä/rakenteita tekstin eri kohtien välillä eli "tilan suunnassa" kullakin tasolla, kun taas neuroverkon kerrokset hahmottavat abstraktioita "syvyyden suuntaan". Säädettäviä painoja on nykyisissä huippumalleissa suuruusluokkaa sata-tuhat miljardia eli kyseessä on varsin monimutkaiset "aivot".

    Kukaan ei vielä tarkasti tiedä, miten näiden mallien sisäinen ymmärrys muodostuu, mutta kenties voi yrittää saada intuitiota siihen, kuinka tuollainen malli voi ymmärtää asioita, voi esimerkiksi kuvitella, että se koostuu sumeista "lego-palikoista", jotka oppivat erilaisia aspekteja havaituista asioista ja joista voi yhdistellä rakenteellisen kokonaiskuvan tilanteesta. Esimerkiksi, jos sille syötetään runsaasti musiikkia, voi jokin osa oppia hahmottamaan soivan sävellajin, jota se pystyy sitten jatkohyödyntämään verkottuneesti muiden aspektien hahmottamisessa jne.

    Pohjaopetuksen jälkeen, mallilla on siis jonkinlainen ymmärrys maailmasta, jota sille syötetyt tekstit heijastavat. Mallilla ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa mitään konsistenttia, jatkuvaa persoonaa, vaikka se pystyy hahmottamaan tilanteita, joita syöte kuvaa.

    Jotta saataisiin tehtyä tällainen keskusteleva botti, täytyy tämä toimintamalli opettaa sille. Tähän käytetään vahvistusoppimista, jossa hieman yksinkertaistaen tuhannet ihmiset keskustelevat sen kanssa ja palkitsevat hyvistä vastauksista ja rankaisevat huonoista. Tällä tavalla malli oppii toimimaan halutussa roolissa toivotulla persoonalla. Tämä on kuitenkin vain "pintataso", jonka ohittamiseen on keinoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kari Visala, suurin piirtein näin olen ymmärtänyt asian. Oletan, että tekoälyjä on monina tasoina. Itse olen käyttänyt vain Meta AI:ta, joka arvatenkin on kevytversio, koska on ilmainen. Edellisessä blogissani oli kokeilu, joka tuotti absurdin tuloksen. Sen myönsi myös AI, joka tunnusti keksineensä koirakertomuksen. Sillä on siis ehkä tarve esittää positiivisia vastauksia. Joku oli syöttänyt AI:lle saman kysymyksen kuin minä, ja AI tunsi jo blogini, ja siteerasi sitä. Se pystyi siis heti tarkistamaan asian. Nopeata toimintaa!

      Poista
  3. Onko tuo sana "asmatterinen" AI:n luoma vai tullut myöhemmässä vaiheessa?
    Tuollaista sanaa kun ei suomen kielessä ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletanpa, että kyseessä on nokkela(?) lyhenne enklannin sanonnasta "as a matter of fact", eli siis "itse asiassa" (tms). Muuten, Ollin terävimmät sivallukset taisivat olla kielenkäytön ja sanallisen ilmaisun alueella, eivätkä niinkään esimerkin mukaisessa hupsuttelussa. Ja miten kielimallille opetat, mitä huvittavaa on jo pakinoiden henkilöhahmojen nimissä (esmes "Puraloivio" tai "Talitanturi")?

      Poista
    2. Anonyymi, olen samaa mieltä Ollin keskeisestä etevyydestä. Juuri siksi otinkin esimerkin tuolta hupipuolelta. Kolmirivinen timantti "Yli kaiken" (Auto ylittää rautatien / Vauhti ylittää ymmärryksen / Juna ylittää auton) on jo liian vaikea AI:lle. Samoin Ollin klassinen sivistyspohja (oraakkelin heksametrivastaus ateenalaiselle maalarille: "Itsesi kun maalaat, heti maalata saat sinä muita") on hersyvä, mutta ylivoimainen AI:lle. - Minua muuten hiukan harmittaa, jos fiksusti kirjoittava kommentaattori piiloutuu anonymiteettiin. Edes nimimerkki olisi ystävällisyyden merkki.

      Poista