Ilta-Sanomat kertoi 23.1.10 Pauligin Paula-tytön historiasta. Kuvassa on ilmeisesti ensimmäinen Paula-tyttö vuodelta 1950, 18-vuotias Sinikka Kekki, Sääksmäen puvussaan. Hyvin nätti tyttö - mutta sitten hänen kuvansa alkoi vaivata minua. Minähän tunnen nuo kasvot! Ne ovat niin suomalaiset, ja tuttavapiirissänikin on tuollaisia kasvoja monia. Sääksmäen Ritvalan helkaneitojen joukosta nuo kasvot varmaan saattaisivat löytyä.
Valitettavasti en löytänyt esimerkiksi länsi- tai itäsuomalaisiksi muinoin luokitelluista kasvotyypeistä kuvia, ja minulla on suuria vaikeuksia määritellä myös neiti Kekin erityisiä kasvonpiirteitä. Kasvojen ovaali muoto, tai kuin ylösalaisin käännetty goottilainen kaari? Pitäisikö etsiä noita erityispiirteitä nenästä tai silmistä? Ehkä koko Paula-tytön kuvan tuttuus perustuukin johonkin lapsuuden ja nuoruuden hämäriin jääneeseen muistoon?
Suomi-neitojen kuvagalleriaan neiti Kekki, sittemmin yhä niin viehättävän ja tutun oloinen Suomi-mummo, rouva Holmborg kuuluu ilman muuta. Ryhdyin etsimään hänelle vertailukohtaa. Ei löytynyt vastinparia Eetu Iston suomineidosta, ei Gallénin Ainosta. Ester Toivonenkin oli erilainen, mikäli maskin takaa erotin. Uusista misseistä Essi Pöystin nenä oli vähän väärän muotoinen.
I.K.Inhan 1894 kuvaama Uhtuan kaunis Toarie kuuluu ehdottomasti Suomi-neidon ikoneihin, ja hänen kasvonmuotonsa kuuluu samaan sarjaan kuin Paula-tytön. Värttinällä työskentelevän, pitäjässä kauneudestaan kuulun 15-vuotiaan ilme on vähän jäykkä, hämillinen ja kysyvä, olihan valokuvaaminen tuolloin vielä kovin erikoista ja hankalaakin. Mutta kuinka kaunis saattoikaan olla hänen hymynsä...
Kauan sitten kirjoitin paiaanin historian taruneidoista, joihin laskin Toarienkin. Sallittaneen vanhan romantikon siteerata itseään:Tämän neidon elämäntarina olisi vielä löydettävissä. Ehkä se on kirjattukin, mutta en oikein usko siihen, enkä olisi siitä kovin kiinnostunutkaan. Luultavasti hän nai jonkun naapurikylän "Iivana Teppoisen", synnytti tälle seitsemän lasta, ja ehti vielä kokea Stalinin suomalaisvainot ja lastensa tai lastenlastensa "katoamisen".
I.K.Inhan häikäisevän kaunis kuva kertoo minulle kuitenkin keväästä tai kesästä, joka ei koskaan lopu - niinkuin ei koskaan lopu Nausikaan, Ifigeneian tai Khloën ikuinen kreikkalainen muinaiskesä, eikä myöskään se kesä, joka loputtomasti vallitsi omien lapsuus- ja nuoruusmuistojeni aikaan. (Pakinoita, 1996)
Paula-tyttöön palatakseni, etsin vastinetta Suomi-neidon kasvoille toisesta klassisesta tuotehahmosta, Elovena-tytöstä. Valitettavasti en löytänyt kovin vanhoja kuvia, mutta tässä on yksi joka hiukan muistuttaa lähtökohtaani. Kasvojen muoto on piirretty hiukan samanlaiseksi, mutta silmiä on suurennettu ja etäännetty toisistaan melkein japanilaiseen tapaan, ja nauru on pelkkä mainosnauru vailla silmäkulmien hymyryppyjä.
Sitten tuli äkkiä mieleen vielä yksi kuva. Hänkin on Suomineito-ikoni jo eläessään, eräs Suomen kiehtovimmista urheilijalegendoista. Suokoot Olympoon urheilijajumalat Virpi Kuitusen vielä kerran menestyä ilmeisesti viimeisissä suurkisoissaan!
Sinikka Kekki oli Käkisalmelainen puhelinvälittäjä.
VastaaPoistaEihän tuo ole mahdollista! Sodan päättyessä hän oli 13 ikäinen, ja Käkisalmesta perheen on täytynyt lähteä jo paljon aikaisemmin.
VastaaPoistaTässäpä Hectorin tulkinta aiheesta. Kovin on amerikkalaisen piirakan makuinen, mutta silti kovin suomalainen.
VastaaPoistaSinikka Kekki asui Nurmijärven Nukarilla sodan jälkeen, mihin perhe oli tullut siirtokarjalaisina. Nähdäkseni he olivat Ihantalan suunnalta, kuten miehenikin perhe.
VastaaPoistaI. K. Inhan v. 1894 ikuistamasta Toariesta kerrotaan Uhtuan historiaa käsittelevällä nettisivustolla. Sen mukaan hänen oikea nimensä lienee ollut Darja Ivanova Sofronova (Suvikon Toarie, Timosen Tuarie), syntynyt 24.3.1880 Lamminpohjassa Maksimalan talossa. Hänet vihittiin Feodor Semenov Afanasjevin kanssa 9.7.1900.
VastaaPoistaVielä v. 1900 Toarie asui Ojalassa lapsettomana miehensä kanssa. (Mies kuoli v. 1904 Sodankylässä.) Toarielle syntyi poika Feodor v. 1901 ja tytär Irina v. 1904. Hän pääsi opiskelemaan Sortavalan seminaariin v. 1909.
Vuonna 1912 hän oli "veljensä luona Rengossa ja kirjeissä mainitaan myös että vuonna 1913 lapset Irina ja Feodor olivat Karjalassa, kun äiti sai päästötodistuksen seminaarista Sortavalasta". Nettisivustolla kerrotaan edelleen, että "vuonna 1914 Darja työskenteli Käsnäselässä opettajana ja asui siellä lapsineen. Hänet kuitenkin irtisanottiin vuonna 1918, sillä osakunnalla ei ollut enää varoja jatkaa hänen työsopimustaan ja hän haki opettajan töitä Uhtualta, asuen lapsineen tuolloin Eurassa, ilmeisesti veljensä Maksimin luona. Hän kirjoitti sieltä Ahavalle elokuussa, että poikansa Feodor on lähdössä Karjalaan. Ja sitten jo lokakuussa hän kirjoitti uudelleen tuolloin ollen Hyrynsalmella, että poikansa oli joutunut punaisten uhriksi. Darja oli jo menossa Uhtualle opettajaksi mukanaan Irina tytär, mutta oli palannut takaisin kun oli kuullut, että Uhtua ei enää ollut retkikuntalaisten hallussa." Toarien tarina jatkuu vielä niin, että vuosina 1920 - 23 hän asui Irinan kanssa Moisionvaaralla Suomessa.
Toarien kuolinajasta ei näyttäisi olevan tietoa. Feodor-poika kuoli taistelussa Mölkössä 19.9.1918. Kiinnostavaa on, että Irina-tytär olisi kuollut Tampereella 3.1.1989 ja siis nähtävästi myös asunut siellä ehkä pitkäänkin. Hän oli ollut naimisissa kanttori Juho Paanilan eli Ivan Stepanov Bloigun kanssa (s. 28.1.1908 Suojärvellä).
Näin kiehtovasti Inhan ikuistama Toarie päätyi Tampereelle ja 1980-luvulle asti tyttärensä kautta, jos hänestä kerätyt tiedot pitävät varmasti paikkansa. Toarien myöhemmistä elämänvaiheista olisi vielä hyvin kiinnostavaa saada tietoa. Miten hän vanheni, missä kuoli?
LÄHDE: https://uhtuanhistoria.home.blog/suvikko/
On paikallaan lisätä Toarien tarinaan hänen kuolinaikansa, joka löytyikin selatessani samaista Uhtuan historiasta kertovaa sivustoa. Toarie eli Darja Ivanova Sofronova kuoli Keiteleellä 30.7.1944.
VastaaPoistaSekaannuksilta ei voine välttyä? Samassa yhteydessä myös mainitaan toinen Darja-niminen, jota on pidetty Inhan matkakertomuksen "kauniina Toariena" (Uhtuan Marinainen-talon sukutietojen perusteella). Hän oli Ivan Ivanovin (s. noin 1843) ja Maria Ivanovan (s. noin 1841) tytär ja syntynyt 19.3.1874. Avioliiton hän solmi v. 1896. Tämä Darja ei kuitenkaan ikänsä vuoksi näyttäisi lainkaan sopivan kuvan neitoseen, jota Inha arveli viidentoista ikäiseksi.
LÄHDE: https://uhtuanhistoria.home.blog/maksimala/