Viikingit tulevat!

Syyskuussa analysoin tässä blogissa Jussi Kuulialan kuvaa Sääksmäen Rapolan Niittysaaresta. Yritin selvittää itselleni, miten kauniiksi koetun maiseman olemuksessa voi piillä aivan muitakin tekijöitä kuin esteettisiä. Päädyin ajattelemaan turvallisuutta, turvallisuutta säiltä ja turvallisuutta ihmisiltä, varsinkin oudoilta ja uhkaavilta mahdollisilta vihollisilta tai ryöstöretkeilijöiltä.

Hämeen keskeisen pitäjän Sääksmäen on täytynyt olla myös vesitse käydyn kaupan kannalta tärkeää seutua, ja melkoisen varmasti kauemmaksikin yläjuoksua kohti kulkevien kauppareittien varrella. Saattaa olla, että siellä eteläisellä yläjuoksulla oli tärkeämpiäkin kauppapaikkoja, kuten Retulansaari tai Vanaja nykyisen Hämeenlinnan alueella - tai vaikkapa Kernaalanjärven ja Hakoisten linnavuoren tienoot. Sääksmäki (nykyinen Valkeakosken kaupunki) oli kuitenkin myös vesireittien solmukohta, josta päästiin pohjoiseen ja itään, aina Hauholle ja jopa Päijänteelle asti. Viikinkiaikana, ehkäpä 1000-luvulla Rapolan linnan oli jo täytynyt olla jollakin lailla varustettu, ja sen yhteyksien niin etelään Hämeen linnavuoriketjuun, kuin luoteeseenkin Lempäälän, Vesilahden ja jopa Nokian suuntaan on ehkä myös voinut olettaa toimineen.

Tuhatluvun puolivälissä viikingit tekivät retken Satakuntaan ja Hämeeseen, ja ryöstettyään Nokian etenivät mahdollisesti kahtena kiilana, toinen Vanajavettä myöten, toinen Pälkäneen ja Hauhon suuntaan. Tämä on sikäli toki epävarmaa, että varsinainen lähdetieto rajoittuu Brusin veljellensä Egilille pystyttämään muistokiveen, tämä kun kaatui Tafstalontissa eli Hämeessä.

Ruotsalaiset tekivät sittemmin useitakin ledung-retkiä Hämeeseen, tunnetuimpana Birger jaarlin retki 1200-luvun alkupuolella. Mutta myös kaakosta tekivät novgorodilaiset, ja idästä karjalaiset ryöstöretkiään. Ajat olivat levottomia tuolloin, historian ja esihistorian välisellä hämärällä ajalla.

Niinpä lisäsin Jussin kuvaan viikingit eli ruotsalaiset. Rapolalainen erakkoluontoinen kalamies Äijönpoika tarkkailee tilannetta pensaan takana. Veneensä hän on vetänyt kauemmas rannasta ja naamioinut sen oksilla tai lehdillä. Toivottavasti muukalaiset tulevat rauhassa, kaupankäynti mielessä. Liian vähän heitä olisi linnan varusväkeä vastaan. Mutta tuuli on heikko, ja saarten takaa saattaa veneitä tulla lisää... Piiloutuminen on parasta, kävi miten kävi.