 |
| (Kuva: Gerard Hoffnung) |
Suomen Säveltäjien Kompositio-lehdessä julkaistiin tutkija Sakari Ylivuoren artikkeli, jossa todetaan, että "Säveltäjä ei ainoastaan kirjoita musiikkia, vaan tulee samalla määrittäneeksi, millaisia äänellisiä rooleja kuorolaulajille ylipäätään on tarjolla". Ja niitä pulmia ja suorastaan vääryyksiä näköjään riittää, ainakin edistyshenkisen kirjoittajan mukaan.
Ja kauhistus: Kuorotoiminnassa on jopa 1800-luvun painolastia, kuorotoiminta on sukupuolittunutta, se ei tue erilaisia identiteettejä, ja laulajat joutuvat teksteissä kohtaamaan vääränlaista arvomaailmaa. Oikeaoppinen identiteettihakuinen sensuurihenki hiipii siis jo säveltäjienkin työhuoneisiin.
Onhan se nyt kauheaa, että laulajien äänialat, siis sopraano, altto, tenori ja basso, ovat niin sukupuolittuneita, ja että naisporukoissa usein laulellaan "naisjuttuja", miesporukoissa "miesjuttuja". Miksei mies 'saa' laulaa sopraano-osia, ja nainen basso-osia? Missä ovat LGBTQjne-näkemykset?
Ylivuori korostaa valtakysymystä aivan samoilla sanoilla kuin valtaosa nk. kulttuurintutkijoista. Väliotsikko on: KUKA SAA LAULAA JA MISTÄ? Ikäänkuin jossain patriarkaatin pimeissä luolissa viihtyvä sienirihmasto olisi mädättänyt koko kuoromusiikin? Samalla tämä kysymys sisältää myös päinvastaisen piiloviestin: Tähänastinen (kuviteltu) valta on kumottava, ja korvattava jollain toisella.
Myönnän kyllä, että kuorolaulun syvissä vesissä on epäilemättä samantoisteisuutta ja tavanomaisuutta. Mutta nyt on kysymys ammattisäveltäjistä. Heille tässä ryhdytään sommittelemaan rajoituksia ja ohjeita.
Itse olen tällainen ammattisäveltäjä, ja olen johtanut päätyökseni erilaisia kuoroja kymmeniä vuosia. Ja kyllä: olen käyttänyt miehiä alttostemmoissa ja naisia tenorityössä. Harrastelijakuoroissa olen käyttänyt varsin yllättäviä henkilöitä soolo- tai muissa hommissa. Kun oli keskitytty soinnin tasaisuuteen, se saavutettiin yhdellä tavalla, toisella tavalla kun etsittiin erikoistehoja tai rouheaa sointia.
Mutta kaikki on tehty puhtaasti musiikista lähtien. Laulajien "identeeteistä" en ollut edes tietoinen, eikä sillä ollut mitään tekemistä itse musiikin kanssa. Uskon, että muut kollegat lähtevät samasta, ainakin jos lähtevät musiikista ja sen laadusta.
Mutta kyllähän kaikenlaista tuolla isossa maailmassa tapahtuu. Jossakin brittiläisessä yliopistossa lakkautettiin mieskuoro, kun se ei ottanut naisia mukaan. Uskoisin, että harvat naiskuorot suostuisivat ottamaan miehiä joukkoonsa. Olisihan se useimpien mielestä vähän kiusallista. Siellä kun puuhaillaan muutakin kuin lauletaan.
