Helene Schjerfbeck: Maja Rydman (1942) |
Hänen elämänsä ei ollut alkuunkaan tavanomaista, ja monet seikat johtivat siihen että hänestä joskus suorastaan vaiettiin. Hän oli kuitenkin hyvin lahjakas nainen, ja ainoaksi jäänyt runokokoelma sisältää joukon erinomaisia runoja.
Tämä artikkelisarja perustuu vuosina 2004 ja 2007 julkaisemiini ruotsinkielisiin artikkeleihin Rydman-suvun Sukubulletiinissa.
Miten Maja Rydman ilmestyi elämääni
Tammikuun lopulla 2004 sain sähköpostia eräältä Mr. David Wilsonilta, joka kirjoitti:
I understand that you are an official of the Rydman Family Society. I wonder if you have any information about Maja Rydman who was a Swedish-speaking Finnish poet ('Honungsnästet') which I admire very much. I would be grateful if you have any contact addresses for members of her family.
Maja Rydman oli minulle nimenä outo, eikä Sukukirjastakaan ollut juuri apua. Mutta Varastokirjaston tietokanta löysi runokirjan heti Vaasasta, ja parin päivän kuluttua ke oli käsissäni. Ja katso: tämä mystinen Maja oli todella kirjoittanut aivan kelvollisen runokokoelman, joka sisälsi monia kauniita ja tunnelmallisia runoja. Holger Schildts Förlag oli sen julkaissut Helsingissä 1941.
Kustantajalla ei ollut kirjasta enempää tietoa, ja sen arkisto oli siirretty Turkuun. Mutta Merete Jensen Finlands svenska författarföreningistä tiesi, että kyse oli Oulussa syntyneen taidekauppias Gösta Stenmanin (1888-1947) tyttärestä Maj-Lis Stenmanista - ja nyt minun oli helppo jatkaa.Maj-lis vihittiin 19-vuotiaana avioliittoon Tukholmassa henlsinkiläisen liikemies Eric Harald Magnus Rydmanin (1907-76) kanssa. Heille syntyi 1933 poika Christoffer Tobias joka kuoli Tukholmassa maaliskuussa 2020.
Sitten tuli sotavuosi 1941. 'Honungsnästet' julkaistiin, ja Majan ja Ericin avioliitto päättyi. Eric solmi jo samana vuonna uuden, ja Maja puolestaan nai kirjailija-poliitikko Atos Wirtasen. Miten tähän oli tultu, se selvisi minulle myöhemmin, ja näitä Majan ratkaisevia vuosia käsitellään tässä myöhemmin varsin laajasti.
Maja Stenman sisarensa kanssa 1927, noin 15 ikäisenä.i |
Maja Stenman
Majan isä Gösta Stenman oli eräs Pohjolan johtavista taiteentuntijoista. 1910- ja 1920-luvuilla hänen galleriansa ja taidepalatsinsa oli Helsingin keskustassa Erottajalla, vastapäätä Svenska teaternia. Siitä tuli modernin taiteen arvostettu tyyssija, ja Stenmanin nimi mainitaan usein esimerkiksi Helene Schjerfbeckin ja T.K.Sallisen yhteydessä. 1930-luvun alussa Stenman muutti Tukholmaan, ja avasi siellä galleriansa 1934. Vuonna 1937 hänestä tuli kuninkaallinen hovi-intendentti. Samana vuonna hän järjesti Tukholmassa suuren Schjerfbeck-näyttelyn, josta tuli tuolloin jo 75-vuotiaan taiteilijan ensimmäinen kansainvälinen löpimurto.
Maja kasvoi näin korkeakulttuurisessa miljöössä, jolla oli kontaktit niin kulttuuri- kuin talouselämänkin kanssa, mutta myös poliittisiin vallanpitäjiin. Kaunopuheinen esimerkki tästä pvat tapahtumat sotavuonna 1941, kun kävi välttämättömäksi pelastaa Helene Schjerfbeck sota-alueen lähellä olevasta Haminasta turvallisempaan paikkaan Sisä-Suomessa. Tehtävä lankesi Majalle, joka yhä asui Suomessa. Kun siviiliautoja ei ollut saatavissa, Maja keksi soittaa presidentti Rydille. Sairas ja vanha taiteilija kuljetettiinkin Majan ja adjutantin toimesta hoitokotiin Nummelaan. Schjerfbeckin ja Majan suhteesta kerron myöhemmin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti