Maj-Lis Stenman (1911-1978), Maja Rydman (- v.Wachenfeldt), kirjoitti yhden runokokoelman 'Honungsnästet' 1941. Talvisota oli kohtalokkaasti muuttanut suuren taidekauppiaan tyttären elämän, ja edessä alkoi häämöttää suuri tragedia. Maja Rydmanin elämänkertaluonnos perustuu ruotsinkielisiin artikkeleihini Rydman-Sukubulletiinissa 2004 ja 2007.
 |
| Schjerfbeck: Maja Rydman 1942 |
David Wilson tekee löydön
Tutkija David Wilson pääsi Maja Rydmanin jäljille sen vuoksi, että hän oli ollut mukana kokoamassa Suomesta kertovien runojen kokoelmaa "Henceforth the Anglo-Saxon is the Brother of the Finn", Poems about Finland 1634-2000. Hän löysi omakustanteisen kirjan Sauna, jonka oli kirjoittanut James Bramwell, ja joka oli omistettu "Majan muistolle". Wilson ja hänen tutkijakollegansa Maija Vasari saivat selville, että Bramwell oli kohtalaisen tunnettu kirjailijanimellä James Byrom. Hän oli mm. julkaissut kirjan nimeltä The Unfinished Man (Chatto & Windus, London 1957), joka sisälsi muistelmia sota-ajalta. Wilson tutki Bramwellin kirjeenvaihtoa kustantajan kanssa, ja huomasi että tekstiä oli rajusti korjailtu, nimiä ja tapahtumia muuteltu "jotta suojeltaisiin vielä eläviä ihmisiä". Bramwell kutsui ystävätärtään nimellä "Kaja", siteerasi englanniksi erästä hänen runoistaan, ja kertoi keksittyjä tarinoita hänen elämästään ja avioliitosta. Wilson löysi sitten Majan runokirjan, ja totesi englanninnoksen olleen sanatarkka. Bramwell oli tuntenut Majan hyvin, ja tämä oli tehnyt pysyvän vaikutuksen häneen.
Majanelämänpiirin ihmisistä suuri osa oli jonkin lajin idealisteja tai pasifisteja. Isä Gösta oli teosofi ja vapaamuurari, Gyllenberg oli antroposofi ja vapaamuurari, Eric toimi talvisodan aikana vapaaehtoisena sairaanhoitajana, ja tulevista aviomiehistä Wirtanen oli pasifisti ja von Wachenfelt tuli Suomeen vapaaehtoisena tiedustelulentäjänä. Nyt kuvaan tulee Mr. Bramwell, joka niinikään oli pasifisti ja toimi sodan aikana aseettomana sairaanhoitotehtävissä. Oman kertomansa mukaan hän tuli Suomeen vapaaehtoisena palomiehenä, mutta talvisota ehti päättyä. Edelleen oman kertomansa mukaan hän tapasi Majan maaliskuussa 1940 Tukholmassa, ja sitten kesällä Helsingissä. Maja rakastui päätä pahkaa, ja suhde jatkui aina kesään 1941 asti, jolloin sodan jatkuessa Bramwellin piti matkustaa Portugaliin. Maja seurasi häntä laiturille, ja jätti - kuten arveli - ikuiset jäähyväiset.
Bramwell luennoi kirjallisuudesta 1940-41 sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ja Wilson löysi hänen palkkansa maksajankin, joka oli kielitieteilijä ja professori Heinrich Wolfgang Donner (1904-80). Maja alkoi kirjoittaa runokokoelmaansa Bramwellin täällä ollessa, tai (sisällöstä päätellen) sen jälkeen. Kokoelma ilmestyi joulukuun 1. päivänä 1941. Kustantajan 2004 antaman tiedon mukaan sen arkistoissa ei ole mitään papereita jotka koskisivat kirjaa, paitsi Majan kirje Tukholmasta elokuussa -42, jossa hän pyytää pikaisesti lähettämään viisi kappaletta, jotka hän lupaa maksaa Helsinkiin palattuaan. En ole myöskään löytänyt yhtään arviointia kirjasta. Jotain hiukan epätavallista kirjan julkaisemisessa siis saattoi olla.
Bramwellinilmestyminen Majan elämään oli ilmeiset vaikuttanut Majan sielunelämään liiankin voimakkaasti. Journalisti ja professori P.O.Barck kertoo nuoruudenmuistelmissaan, miten hän joutui Majan makuuhuoneessa kokemaan tämän lumovoiman. Sarkastisesti mutta ihastumisensa vaivoin peittäen hän kertoo, miten toverit häntä "lohduttivat" ja vihjaisivat ettei hän suinkaan ollut ensimmäinen eikä viimeinen kokemaan itämaisten esineiden ja suitsukkeiden lumouksen...
Eric Rydman purki mitätöityneen avioliiton maaliskuussa -41, ja solmi saman vuoden lokakuussa uuden. Bramwell ja Maja olivat jonkin aikaa kirjeenvaihdossa, ja mies kertoo havainneensa Majan henkisen tasapainon horjuvan. Hän sanoo sen vuoksi jääneensä Portugaliin, sillä Englantihan oli nyt myös sodassa Suomea vastaan. - Jotta tragedia toteutuisi, hän palaa viiden vuoden kuluttua kuvioihin, mutta siitä tuonnempana.
Atos Wirtanen 
Atos Wirtanen (1906-79) oli päätoimittaja (Arbetarbladet 1940-41, 1845-47, Folktidningen Ny Tid 1947-55), kansanedustaja 1936-54 (sosialidemokraatti, sittemmin kansandemokraatti), kirjailija ja filosofi. Tänään hänet muistetaan lähinnä suhteestaan Tove Janssoniin, jonka henkilöhahmoista Nuuskamuikkunen kantaa Wirtasen ominaisuuksia sekä ulkoisesti että sisäisesti. Hän oli hurmaava ja lahjakas persoona, Tove käyttää sanoja "positivt laddad" ja "det är lätt att vara glad hos honom". Maja tapasi Wirtasen Tukholmassa 1942, pari meni pikanaimisiin, mutta avioliitto purkautui jo samana vuonna.
Wirtanen julkaisi samana vuonna runokokoelman "Amor Fati", mutta siitä on vaikea lukea mitään suhteesta Majaan. Voi myös huoletta sanoa, että runojen taso ei alkuunkaan yllä Majan tasolle. Helene Schjerfbeckin teksteistä tuolta ajalta voi lukea parin suhteesta aika lailla - Helene näki kovin selvästi Majan läpi. Niihin palaan myöhemmin.
 |
| Kuva P.O.Barckin kirjasta Mina oroliga år, Söderström 1973 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti