Kalevalainen zoomaus

Verkossa on liikkunut useampiakin videoita, joissa lähdetään zoomaamaan tunnettua taideteosta. Vähitellen pikku yksityiskohdasta alkaa hahmottua uusi taideteos, ja sitä suurennettaessa vielä uusi, ja taas uusi.

Tietokoneitten saavuttua kyettiin todella tutkimaan jo 1800-luvun puolella kehiteltyjä fraktaaleja, joissa samat muodot toistuivat kun laskenta edistyi. Luonto tekee tyypillisesti fraktaalimuotoja esimerkiksi kävyissä, erilaisissa kaaleissa tai mykerökukkaisien terälehdissä. Kuuluisin fraktaaleista on Mandelbrotin joukko, katso Wikipediasta.

Mutta onhan tämä idea ollut jo hamassa muinaisuudessa, ainakin suomensukuisilla kansoilla. Tässä on alku Pilvilaiva-versiosta Lönnrotin kokoelmassa vuosilta 1829-30:

Pieni pilvi taivaalla... Näkijä zoomaa, jo näkyy pilvessä pisara. Vielä zoomaa, ja pisarasta hahmottuu pieni lampi, zoomaa, zoomaa, lammessa näkyy venonen, ja siellä kolme miestä!

Ajatus on syvällinen, symbolinen ja maailmanselityksenä oivallinen. Katsoppas ahkeria mauriaisia työn touhussa! Entäpäs jos heilläkin on omat mauriaisensa ihmeteltäviksi? Ja vähän näinhän asiat ovat sekä mikro- että makrotasolla, melkein loputtomiin.

Keitä nämä kolme miestä ovat? Lönnrotin version kertoja järkeisti kristinuskon tultua miehet: Antti Santti (Pyhä Andreas?) airon päässä, Pikku Pietari perässä, Kiesus keskellä venettä. Useimmat runolaulajat jättivät nimet mainitsematta, mikä olikin järkevää, kun se varsinainen sisältö onkin ikimuinainen. 

Kysymys on muinaisesta pyyntiloitsusta.  "Mitä miekkoset tekevät? Hiien hirviä sukivat, petran poikia pesevät: Juokse, juokse hiien hirvi; pure varpa juostuasi, juo järvi janottuasi!" (Suomen kansan vanhat runot XIII, 1:1000) . Eräässä muunnelmassa tämä pyyntiajatus on  selvä: "Juokse, juokse hiien hirvi, Vasten varvikkon mäkkii, Vasten vuorta korkiaista, Pure Varpa juostuaisi, Mäen päälle mäntyäisi, Kankahalle karottuasi!" (SKVR V,1 770; Hautala 1947:140-141). 'Varpa' olisi tässä pyyntiloukun ansapuu.

Lönnrotin haastattelema kertoja ei ehkä enää ymmärtänyt tätä pyyntiaihetta, vaan pani leikiksi: "Juokse tuonne, Hiien hirvi, poropetra poimottele, kussa kyyt olutta juovat, maot vierettä vetääpi. Sen tähen emäntä rukka vähemmän olutta saapi, kun kyyt oluen juopi, maot viertehen vetääpi".

Tarinasilmät kellä on, sanoi Hellaakoski, hän näkee ajan ja paikan kerrostumien läpi, syvälle muinaiseen inhimilliseen olennaisuuteen!