Tappaminen on paha asia. Tappamalla eläimen tuotamme sille tuskaa ja katkaisemme sen elämän, jota se olisi halunnut jatkaa. Vegaaniliiton sivujen mukaan ihmisen lailla myös muilla eläimillä, myös näennäisesti alhaisilla olennoilla on on tietoisuus, tunteet, halu oppia, tarve kehittää älyään ja ylläpitää elämäänsä.
"Kanaäiti kokee negatiivisia tunteita, jos näkee jälkeläisensä vahingoittuvan, aivan kuten ihmisäitikin".
Lehdistön tiedesivuilla kerrotaan yhä uudestaan, miten liskot, kalat, hyönteiset, jopa sienet ovat älykkäitä ja tuntevia olentoja. Sienirihmastot ovat jopa ihmisiä älykkäämpiä, ja niitä voitaneen joskus käyttää jopa tietokoneiden ytimessä. Muistan jostain, että sienirihmasto pystyvät ratkaisemaan jopa Königsbergin siltaongelman tapaisia asioita, jotka ovat ihmisellekin ylen vaikeita. Ja jossain lehdessä kerrottiin, että sienet tuntevat ainakin 50 sanaa, joilla ne keskustelevat keskenään.
Onhan se näinmuodoin tavattoman törkeää ja julmaa syödä eläimiä, ja edes pakottaa niitä tekemään sellaisia tekoja jota ne eivät haluaisi tehdä. Jokainen moraalinen ihminen haluaa lopettaa kielteisten tunteiden tuottamista eläimille. Onko edes sienirihmastoilta kysytty, haluavatko he alistua tietokoneorjuuden alle? Ei! Sen vuoksi eläinten orjuuttaminen ja syöminen on moraalitonta ja kiellettävä!
Mutta mitä nyt? Yle kertoo, että myös puut ovat älykkäitä. Niillä on kokonainen viestintäyhteisö, ja ne tiedottavat, keskustelevat ja varoittavat vaarasta! Ne jopa näkevätkin ihmistä paremmin! Niillä on kieli, jolla ne kommunikoivat keskenään!
Ja mitä me teemme puille? Riivimme niistä oksat ja lehdet, sahaamme ne poikki ja pinoon, teemme niistä asumuksia ja huonekaluja! Kotimme on täynnään puiden tapettuja ruumiinosia!
Entäs sitten, kun vegaani tunkee nyhdettyä kauraa ahnaaseen kitaansa?
Pieni kauranjyvä itää pellossa. Se kasvattaa kortta, tekee röyhyt, ja toivoo lastensa, uusien kauranjyvien pääsevän maahan, toteuttamaan lisääntymisen ihmettä. Mutta mitä tapahtuukaan: raaka prosessointikone jauhaa viattomat siemenet pölyksi, ja kun ne ovat kärsineet hirveässä kuumuudessa, ahnaat hampaat hotkivat ne vatsahappojen hävitettäviksi. Onhan tämäkin aivan hirveätä!
Jos me olemme moraalisia ihmisiä - ja miksemme olisi? - me lakkaamme syömästä myös kasviksia. Mitä sitten voisimme syödä, ehkäpä tekolihaa tai -kasvista? Siitähän tulee sellaista mössöä vain, ei mitään elimiä eikä jäseniä. Mutta tekolihakin on tehty eläimen tai kasvin soluista monistamalla, ja niissä on sama geenistö kuin elävillä olioilla. On huomautettu, että ei ole eettistä kutsua kasvipohjaisia ruokia nimellä jotka muistuttavat liharuoan tuotteita, härkistä, vegaanimakkaroita ja sellaisia. Siksi on myös eettistä, ettei keinotekoisesti valmisteta mitään liharuoan makuista tuotetta.
Onko meidän siis tyydyttävä syömään pieniä kiviä tai multaa?
Tässä tulee vastaan monien filosofien kehittämä tietoisuuden teoria, jonka mukaan kaikella materialla on tietoisuutta, siis ei ainoastaan elävillä eliöillä, vaan myös niillä pienillä kivillä. Ja hiukkasfysiikka mahdollistaa vielä hurjemmat ajatukset: kaiken materian pienimmillä hiukkasillakin on tietoisuus, ja ehkä jopa vapaa tahto!
Näin siis, jos olemme todella moraalisia ja wokeja, me emme voi hyvällä omallatunnolla syödä mitään, eikä edes luvan kysyminen auta. Sehän jo itsessään on vallan käyttöä, kuten ranskalaiset nykyfilosofit tietävät.
Näinpä ainoa keino olla moraalinen ja välttyä omantunnon ongelmista on, että me pikaisesti tapamme toisemme ja teemme lopuksi itsemurhan. Näin ihminen, joka on kohonnut tietoisuutensa ja omantuntonsa ylimmälle tasolle, on samalla lopettanut pahuuden lopullisesti.

Ainoa sallittu ruokavalio on sellainen, jossa aamulla ei syödä mitään, päivällä se lämmitetään ja illalla syödään loput.
VastaaPoistaVälipalaksi voi vaikkapa syödä sanansa.
Minäpä syön sanani....
VastaaPoistaMatti Nykänen jo tämän tiesi, tosin suositteli sitä parhaana keinona laihduttajille: Ei syö mitään!
VastaaPoistaTietoisuus on pahasta, miten olisimmekaan onnellisia ilman maailman pahuutta ja valheellisuutta, jota saamme koko ajan todistaa silmillämme ja korvillamme. Pako on ainoa mahdollisuus irtaantua tästä hulluudesta, mutta mitä me pakenisimme? Omaa vai muiden tietoisuutta?
VastaaPoistaMoraalissa on kysymys sellaisista vaatimuksista, joita ihminen asettaa itselleen. Niissä vaatimuksissa, joita asetetaan toisille, on kysymys moralisoinnista. Jostakin syystä moralisointi ja kaksinaismoraali näyttävät olevan erottamaton parivaljakko.
VastaaPoistaStrix, näinhän se periaatteessa on. Käytännössä itseään täynnä oleva henkilö pitää itseään moraalin esikuvana, ja vertaa muita huonompia itseään. Hyväntahtoisena, jopa hyväävaativana hän hyvänhyvyyttään, mutta kuitenkin ankarana ja toisten virheiden tiukkana tarkkailijana hän haluaa herättää muita, mieluiten vapaaehtoisesti mutta asian tärkeyden vuoksi myös pakolla heräämään. Ja takana on piilossa mielen syvyyksissä pieni epävarmuus siitä olisiko hän kuitenkin väärässä, jossain aivan pienessä asiassa. Siitä selviää helpoiten kun kiristää ruuvia entisestäänkin. Ja onhan se holjaa kun voi tuntea itsensä profeetaksi muiden huonompien yläpuolella.
PoistaKorjaus toiseen virkkeeseen: itseensä.
Poista